Kotimaisen jousiammuntakauden pääkilpailu taulu-SM kisat ammuttiin tänä vuonna Oulussa Hietasaaren kentällä, joka on yksi suomen legendaarisimmista kisapaikoista, monet SM-mitalit on tällä kentällä ratkottu.

Matkaa Ouluun Lempäälästä yhdellä pysähdyksellä kertyi 7,5h, joten perjantaipäivä meni lähestulkoon kokonaan autossa. Illalla vähän jalkojen ja kropan veryttelyä kevyellä kävelyllä, ruokaa ja sauna niin tottahan tuosta kisakuntoon tokeni. Ilmakin oli ennusteisiin nähden kokolailla mukava. Lauantain sadekuuro osui juuri ruokatauolle, mutta muuten päästiin ampumassa hyvässä tosin melko viileässä säässä ja sunnutnainakin päästiin pois ennen suurempaa sateen alkua.

Lauantain harkkanuolet sujuivat yllättävänkin hyvin ja kisa lähti käyntiin kolmella kympillä, mutta sen jälkeen tekeminen sitten suli ehkä enemmän odotettavalle tasolle. Ensimmäisellä puolikkaalla en oikein uskonut, että tuuli vaikuttaisi osumiin, koska viivalle ei tuullut käytännössä ollenkaan. Jälkikäteen järkeiltynä olihan ne tikut aina tuulen alla kun liput liehuivat. Aika heikkoja sarjoja mahtui mukaan, joita sitten vähän paikkailin parilla paremmalla sarjalla loppuun kirjaten tuloksen 315 ja sijan 3. Toisella puolikkaalla meno jatkui samana ja nuolet kiersi kymppiä yllättävän hyvin, vaikka sain ehkä vähän enemmän ajatuksesta kiinni tuon kentällä vallinneen tuuliolosuhteen kanssa osalta. Tulos 312 antoi toisen puolikkaan osalta toisen sijan ja kokonaistuloksissa pisteillä 627 olin kolmas muutaman pinnan Nikkasen Markusta jäljessä Vikstömin Antin ollessa ykkönen pisteillä 647.

Henkilökohtainen kisa ammuttiin loppuun asti lauantaina lounaan jälkeen alkaneiden pudotuskierrosten myötä. Ensimmäinen kierors olis osaltani bye ja tämän jälkeen voitin ensin Peltolan Teron ja sitten Savolan Mikan pistein 6-0 jo huomattavasti paremmalla ammunnalla kuin alkukisassa. Semifinaalissa vastassa oli Nikkasen Markus, jolle hävisin keväällä Porin Hallikarhussa finaalin. Semistä tulikin tiukka ottelu tilanteen ollessa 4-4 ennen viimeistä kierrosta, jonka voitin lopulta pisteellä ja etenin finaaliin. Kultaottelun vastustaja oli tuttuakin tutumpi mies Vikströmin Antti, jota ei tänä kesänä ole kisakentillä näkynyt, mutta treenit olikin kuulemma suunnattu SM-kisoihin. Antti finaali oli taas kerran taattua laatua ja omalta osaltani tulostasollisesti päivän paras ottelu. Kolmen ensimmäisen kierorksen jälkeen johdin ottelua jo 4-2, mutta kahdelle viimeiselle en saanut enää nuolia riittävän keskelle kaiman jatkaen vakuuttavaa tekemistä ollen sen napsun verran parempi. Minulle siis hopeinen mitali kaulaan ja Vikströmille kultaa pistein 6-4 ja Tapio Rautavaaran lahjoittama ikuisesti kiertävä nuoli siirtyi taas vuodeksi hänen kaappinsa päälle odottamaan ensi vuoden koitoksia. Pronssille ylsi Nikkasen Markus joka tekee kovaa tulemista takaisin suomen jousiammunnan huipulle. Yksi pokaali kuitenkin matkasi minunkin luo, kun voitin kauden 2025 Triple Crown mestaruuden halli ja maasto SM:n kullan sekä tämän taulu-SM kisan hopean myötä.

Heti finaalin jälkeen saimme Antin kanssa extralahjat, kun Vikströmien mummu oli kutonut hienot jousiammuntavillasukat meille molemmille. Pentin mukaan sellaiset saa myös 680 ylityksestä, joten ennenkuin seuraavan kerran alkaa jalkoja paleltamaan niin siinä olisi hyvä syy siirtää suomen ennätystä uusille lukemille ;)

Palkintojen jaon jälkeen myös SUEK/WADA onnitteli meitä ja pääsimme osallistumaan puhtaan urheilun puolesta doping testiin. Onneksi sen verran on tästäkin jo kokemusta, että ymmärsin aloittaa tankkaamisen siinä vaiheessa kun finaalipaikka selvisi ja olin heti valmis näytteen antamiseen, joten ei tarvinnut koko iltaa kentän laidalla viettää.

Illalla käytiin joukkuekavereiden kanssa syömässä taas hyvin ja ehdin vielä saunaankin. Tiukan päivän jälkeen unikin maittoi samantien pään osuessa tyynyyn, joten sunnuntaille oltiin sitten taas iskussa joukkuekisaan Hanne Horton kanssa. Tällä kerralla päästiin myös lämmittelemään oikein kunnolla kun saimme kolme neljän minuutin sarjaa vapaata ampumista ja vielä kaksi sarjaa joukkueharjoittelua. Alkukisan 7 sijalta saimme ensimmäiseksi vastustajaksi Saijon Iidiksen ja Alissan. Ammuimme oikein mukavasti lopettaen vielä huikeaan 36 sarjaan jolla voitto irtosin pistein 6-2. Neljännesfinaaliin vastaan tuli tuttu Ronkasen veljespari eli Kouvolan KYJO. Ottelu eteni vuorotellen sarjoja voittaen ja meidän lopetus oli taas jäätävän kova 36 pisteen sarja, jonka myötä päädyimme 4-4 tilanteeseen ja uusintanuolille. Hanne pisti todella hienon ysin tauluun, mutta harmikseni en onnistunut tällä kertaa auttamaan joukkuetta voittoon asti livauttaessani nuoleni seiskalle Ronkasten kahta ysia vastaan. Aikaa oli vähänlaisesti mutta ihan riittävästi ja olen lukemattomia kertoja tuossa tilanteessa nuolen pistänyt keskelle mutta tällä kertaa nyt kävi näin ja saimme tyytyä viidenteen sijaan. Jokatapauksessa hienot ottelut ja paranneltiin alkukisan sijoitustakin vielä mukavasti. Lopputuloksissa Turun Arcus voitti joukkuemestaruuden, Kyjon ollessa toinen ja Pohjan Jousi Kemistä otti pronssin.

Tämä vuosi aina sieltä viime vuoden Pariisista alkaen on ollut minulle välivuosi ja treenit on jäänyt todella vähäisiksi. Sen verran on tullut ammuttua, että jonkinlainen tuntuma kuitenkin pysyy tallessa. Koviin tuloksiin ja menestykseen tottuneena oma tyytyväisyystaso ei oikein anna periksi hyväksyä tulostasoa mitä nyt näissä kisoissa tuli esitettyä, mutta jos koittaa armollisesti kisan antia katsoa, niin ihan hyvinhän sitä tuli ammuttua tilanteeseen nähden, vaikka pohja ei nyt tällä kertaa ollut kovin vakaassa kunnossa. Tavoitteena olisi pitää nyt loppukesä ammuntakuntoa yllä ja todennäköisesti seuraavat kisat on sitten hallikaudella. 

Kesän yksi ikonisimpia tapahtumia on osallistua Järvakandi Openiin Virossa, jonne tänäkin vuonna lähdin vaikka en ole juurikaan jousella tässä kesän aikana ampunut. Järvakandin kilpailu on aina loistavasti järjestetty ja tunnelma kisoissa on huipussaan. Tänä vuonna Järvakandin porukka oli pistänyt vielä aiempiin vuosiin vähän lisäeforttia kentän viimeistelyyn sisääntuloportteineen sekä valtavine katoksineen, jotka antoivat ampujille suojaa lähes helteisessä kesäsäässä. Asia joka mielestäni kisoista tekee juhlavan on hieno arvokkaasti toteutettu palkintoseremonia sekä alkusanat, joita kaikki kilpailijat tulevat kuuntelemään ammuntaviivalta, tässä olisi varmasti opittavaa meille suomeenkin. Lisäksi kisaan kuului taas tänä vuonna iso grillijuhla klubitalolla lauanatai illalla erilaisine peleineen, joka kuului kaikille kilpailijoille osallistumismaksuun.

Kisa oli minulle tulostasollisesti tämän kesän ehdottomasti parhain. Treenailut on jäänyt vähiin, mutta onnistuin hyvin alkukisassa ampuen 329+323=652 ja pääsin lähtemään piikkipaikalta pudotuksiin. Sarjat vaihtelivat 50 ja 59 välillä, mutta nuo muutama oikeasti kova sarja olivat kyllä upeita onnistumisia.

Ottelut ammuttiin Swiss System tyyppisellä ottelukaaviolla, jossa ampujat jaettiin kahteen lohkoon. Ensimmäiseen lohkoon meni alkukisan parittomille sijoituksille sijoittuneet ampujat ja toiseen parillisille sijoille. Tämän jälkeen ammuttiin Round Robin eli ottelu jokaista vastustajaa vastaan, jossa voitosta sai 2 pistettä, tasurista yhden ja häviöstä nolla. Round Robin kierroksen jälkeen molempien lohkojen parhaat ampuivat toisen lohkon kakkosta vastaan semifinaalin ja tämän jälkeen finaalit. Lisäksi lohkojen 3 sijoittuneet ampuivat ottelun sijoista 3 ja 4 jne. Paljon siis otteluja jokaiselle ja kauemmista sijoista ampuneet pääsivät seuraamaan tällä tavalla sitten finaalit.

RoundRobin meni mukavasti, voitin kaikki ottelut hyvällä ammunnalla ja keräsin täyden pistepotin. Semifinaalissa vastaan tuli junioreiden hallitseva maailman mestari Latvian Roman Sergejevs. Tämäkin ottelu eteni hienosti voittoon pistein 7-1. Finaalissa vastassa oli Viron Martin Rist, joka voitti pari vuotta aikaisemmin minun ollessa toinen harmillisen luovutusvoiton vuoksi, koska minulla tuli venähtäneen kisan vuoksi kiire laivaan. Tällä kerralla kuitenkin aikataulu oli sellainen että ei laivan aikatauluja tarvinnut miettiä ja päästiin vihdoin kohtaamaan. Ottelu eteni minulle 4-0 tilanteeseen mutta kolmannella sarjalla yksi nuoli lipsahti vähän kauemmas joka johti tasuriin eli 5-1 tilanteeseen. Martin sanoi taululta takaisin kävellessämme, että voisit jättää oven sen verran auki että päästäisiin uusintanuolelle. No en todellakaan näin tehnyt ja ammuin kaksi viimeistäkin kierrosta ihan hyviä sarjoja mutta niin vain ottelu päättyi tasuriin ja uusintanuoleen. Upea finaali päättyi lopulta minun voittoon aavistuksen X:n viivasta avoinna olevalla nuolella Martinin ysiä vastaan. Olipahan hieno show katsojille. Palkintojen jaossa pääsi taas ikuistamaan itsensä vuodesta 1970 saakka kiertäneen puukirjan kanssa, johon kaiverrettiin nyt viidettä kertaa allekirjoittaneen nimi voittajan kohdalle.

Erittäin hieno Järvakandin reissu jälleen kerran. Suosittelen kyllä varauksetta tätä kisaa, jos haluaa lähteä haistelemaan ensimmäisiä kansainvälisiä tuulia tai muuten vaan hyvää kisaa suomen ulkopuolelle. Mukana oli 83 ampujaa kaikissa ikäkausi luokissa ja ampujia virosta, suomesta, latviasta ja liettuasta. Muutenkin reissu oli todella mukava sillä vietimme pitkän viikonlopun vaimoni kanssa virossa pelaten pari golf kenttää perjantaina ja maanantaina, nauttien Pärnussa kylpylä elämästä ja tietenkin syöden hyvin. 

Seuraava stoppi olisi sitten parin viikon päästä taulu-SM-kilpailut Oulussa.