Kuva: Timo Rantanen
Palailin olympialaisista alkuperäistä suunnitelmaa aikaisemmin, joten mitä sitä sitten suunnittelee vapautuneelle viikonlopulle. Tietenkin osallistumista maasto-SM-kisoihin, koska se oli nyt mahdollista, vaikka ennustekin lupasi pelkkää sadetta koko viikonlopulle. Minua oli mielessäni suuresti harmittanut, kun tämän vuoden kalenteri ei mahdollistanut yhtään maastokisaan, joten olihan tämä tilaisuus käytettävä, kun se mahdollistui. Kai sitä vähän jousiammuntahullu pitää olla, kun torstaina illalla olin kotona ja maastomerkit olivat viime vuodelta eri jousesta ja nuolista eli mitään ei ollut valmiina. Perjantai meni merkkejä ampuessa ja muistellessa, että mitenkäs se maastoammunta taas menikään.
Maasto-SM-kisat kilpailtiin Riihimäelle, jossa he olivat saaneet rakennettua uuden radan Riutan alueelle. Rata oli todella hieno ja erittäin fyysinen sekä oikeaa maastoammuntaa, koska tasaisen rasteja ei tainnut olla kuin yksi koko 24 rastin kierroksesta ja niin sen pitääkin olla. Toinen puoli radasta risteili hiljattain hakatulla aukiolla, joka oli kunnon suppa jyrkkien rinteiden keskellä ja sinne sai maastoammunnan näkökulmasta kaikkea kivaa rakennettua ja niinhän sinne oli rakennettukin. Toinen puoli sen sijaan noudatteli vanhaa rata-aluetta ja täällä oli enemmän lyhyitä rasteja ammuttavaksi. Lenkki teki kahdeksikon siten, että kisakeskus osui kaikilla noin puoleen väliin, joten tankkauspaikka oli myös kunnossa.
Lauantaina ammuttiin arvioitavien matkojen päivä ja minun ryhmään oli valikoitunut Ronkasen Sampo sekä Ekholmin Pyry. Pääsimme aloittamaan todellisesta luulot pois rastista, kun heti alkuun oli pitkä jyrkkä alamäki 80cm tauluun. Pääsin heti maistamaan maaston haasteita, kun mittaus meni pieleen ja ensimmäinen nuoli jäi taulun alle enkä nyt mitään mairittelevaa saanut kasaan kahdella muullakaan nuolella. Toisella rastilla pitkään ylämäkeen onnistuin sitten hyvin ja sain vähän fiilistä kasaan, miten homma oikein toimiikaan. Tuossa supassa oli lähes kaikki pitkät matkat perätysten ja koko ajan olin haasteissa mittaamisen kanssa, tuntui että aina ensimmäinen nuoli jäi alle, mutta onnistuin kuitenkin onneksi paikkaamaan tilannetta hyvin kahdella seuraavalla nuolella. Tullessamme rastille 10 päätin, että enää ei jää alle ja kun sain mittauksen tehtyä niin lisäsin 3m mittaustulokseeni, johon pistin tähtäimen. Meni ilmeisesti mittaus vähän pieleen, kun nuoli suhahti yli koko pakasta ja hävisi johonkin takana olevaan rotkoon. Siinä tuli Pyrylle mietittävää, kun Sampo puolestaan suhautti nuolensa taulun alareunaan, mutta kokenut kettu sai kuitenkin kiinni oikeasta matkasta. Minä onnistuin kuitenkin loistavasti ampumaan 4 ja 6 osumat seuraavilla nuolilla tähtäämällä pakan alapuolelle ja tämän rastin tulos sentään pelastui. Tämän jälkeen en enää sattuneesta syystä lisäillyt mittauksiini vaan sillä mentiin mitä mitattiin. Selvisin kuitenkin ihan kohtuullisella tuloksella noista supan pitkistä matkoista ampuen 160 pistettä ensimmäiseltä puolikkaalta. Siirtyessämme kisakeskuksessa nautitun lounaan jälkeen toiselle puolelle rataa, jossa oli sitten käytännössä kaikki lyhyet matkat, alkoi ammunta toimimaan loistavasti ja selvitin rastit mukavin pistein 184. Arvioitavien matkojen päivästä kasaan siis 344, joka oli melkoisen kova suoritus tuolta radalta ottaen huomioon, että siihen mahtui vielä 2 ohinuolta. Eroa kakkosena ampuvaan Pyryynkin kertyi 19 pistettä ennen annettujen matkojen päivää.
Sunnuntaina ammuttiin sitten annetut matkat ja jatkoimme samalla ryhmällä, joka oli myös luokkamme kuuma ryhmä, kun Sampo oli ensimmäisen päivän jälkeen kolmannella sijalla. Sää oli huomattavasti lämpimämpi kuin edellisenä päivänä, mutta ukkosen uhka oli tiedossa. Meidän aloitus oli todella hurja, sillä pääsimme ampumaan heti maksimimatkat 2 x 60m 80cm tauluun toinen jyrkkään alamäkeen ja toinen ylämäkeen. Lähtipä taas luulot pois, ei ollut mitenkään helppoa, mutta virittyipä mieli taas maastoammuntaan tällekin päivälle. Risteilimme suppaa edestakaisin ja koko ajan saderintama ja ukkosen kolistelu lähestyi meitä. Koimme mielenkiintoisen hetken taas rastilla 10, kun näemme että supan toisessa reunassa tulee vettä ihan kaatamalla ja meillä vielä ei. Ehdimme juuri ampumaan Sampon kanssa omat nuolemme pois alta ennekuin kaatosade alkoi. Meidän vedellessä sadekamppeita päälle Pyry joutui ampumaan sitten todelliseen sateeseen selvittäen sen kuitenkin kunnialla. Onneksi sade-alue meni melko nopeasti ohi ja käytännössä loppui ennen kuin ammuimme seuraavalla rastilla, toki kaikki kamppeet olivat jo litimärkiä ukkossateen vuoksi. Tällä kerralla ensimmäisestä puolikkaasta kasaan tuli 153 pistettä, joka oli ihan ok taas noihin matkoihin verraten. Lounaan jälkeen toisella puolikkaalla jatkettiin taas lyhyiden rastien merkeissä ja kyllähän se sujui pisteiden valossa paremmin, mutta olihan siellä muutama todella haasteellinen rasti, mm yksi 10m tiputaulu äkkijyrkkään ylämäkeen, josta en kyllä pisteitä paljonkaan kirjannut. Sitä voisi kuvitella, että annettuna päivänä osuisi kaikki nuolet tauluun, kun matkatkin ovat tiedossa, mutta ei se ole niin sanottu. Jossain kohdassa, kun tipurasteja oli useampi perätysten, onnistuin unohtamaan säännöt aloitustaulusta ja ammuin väärään tauluun ensimmäisen nuoleni menettäen 5 pistettä, ei ollut taaskaan ajatus riittävästi mukana tekemisessä. Pisteitä kuitenkin kasaan taas alkupuolikasta paremmin 176 ja kokonaistulokseksi annettujen matkojen päivältä 329.
Kokonaistulos 673 on hieno tulos tuolta radalta ja sillä myös voitti maasto-SM kultaa ihan reilulla erolla seuraaviin. Hopealle sijoittui Pyry Ekholm ja pronssille Sampo Ronkanen. On se vaan hieno kilpailumuoto tuo maastoammunta, kun pääsee ampumana luonnon keskellä tilanteessa, joka ei tunnu kilpailemiselta lainkaan. Päivä menee todella nopeasti rastilta toiselle siirtyessä ja aina eteen tulevia haasteita ratkoessa.
Ensi viikonloppuna on tiedossa sitten Taulu-SM-kilpailut Tampereella Mustassavuoressa.
Maasto-SM-kisat kilpailtiin Riihimäelle, jossa he olivat saaneet rakennettua uuden radan Riutan alueelle. Rata oli todella hieno ja erittäin fyysinen sekä oikeaa maastoammuntaa, koska tasaisen rasteja ei tainnut olla kuin yksi koko 24 rastin kierroksesta ja niin sen pitääkin olla. Toinen puoli radasta risteili hiljattain hakatulla aukiolla, joka oli kunnon suppa jyrkkien rinteiden keskellä ja sinne sai maastoammunnan näkökulmasta kaikkea kivaa rakennettua ja niinhän sinne oli rakennettukin. Toinen puoli sen sijaan noudatteli vanhaa rata-aluetta ja täällä oli enemmän lyhyitä rasteja ammuttavaksi. Lenkki teki kahdeksikon siten, että kisakeskus osui kaikilla noin puoleen väliin, joten tankkauspaikka oli myös kunnossa.
Lauantaina ammuttiin arvioitavien matkojen päivä ja minun ryhmään oli valikoitunut Ronkasen Sampo sekä Ekholmin Pyry. Pääsimme aloittamaan todellisesta luulot pois rastista, kun heti alkuun oli pitkä jyrkkä alamäki 80cm tauluun. Pääsin heti maistamaan maaston haasteita, kun mittaus meni pieleen ja ensimmäinen nuoli jäi taulun alle enkä nyt mitään mairittelevaa saanut kasaan kahdella muullakaan nuolella. Toisella rastilla pitkään ylämäkeen onnistuin sitten hyvin ja sain vähän fiilistä kasaan, miten homma oikein toimiikaan. Tuossa supassa oli lähes kaikki pitkät matkat perätysten ja koko ajan olin haasteissa mittaamisen kanssa, tuntui että aina ensimmäinen nuoli jäi alle, mutta onnistuin kuitenkin onneksi paikkaamaan tilannetta hyvin kahdella seuraavalla nuolella. Tullessamme rastille 10 päätin, että enää ei jää alle ja kun sain mittauksen tehtyä niin lisäsin 3m mittaustulokseeni, johon pistin tähtäimen. Meni ilmeisesti mittaus vähän pieleen, kun nuoli suhahti yli koko pakasta ja hävisi johonkin takana olevaan rotkoon. Siinä tuli Pyrylle mietittävää, kun Sampo puolestaan suhautti nuolensa taulun alareunaan, mutta kokenut kettu sai kuitenkin kiinni oikeasta matkasta. Minä onnistuin kuitenkin loistavasti ampumaan 4 ja 6 osumat seuraavilla nuolilla tähtäämällä pakan alapuolelle ja tämän rastin tulos sentään pelastui. Tämän jälkeen en enää sattuneesta syystä lisäillyt mittauksiini vaan sillä mentiin mitä mitattiin. Selvisin kuitenkin ihan kohtuullisella tuloksella noista supan pitkistä matkoista ampuen 160 pistettä ensimmäiseltä puolikkaalta. Siirtyessämme kisakeskuksessa nautitun lounaan jälkeen toiselle puolelle rataa, jossa oli sitten käytännössä kaikki lyhyet matkat, alkoi ammunta toimimaan loistavasti ja selvitin rastit mukavin pistein 184. Arvioitavien matkojen päivästä kasaan siis 344, joka oli melkoisen kova suoritus tuolta radalta ottaen huomioon, että siihen mahtui vielä 2 ohinuolta. Eroa kakkosena ampuvaan Pyryynkin kertyi 19 pistettä ennen annettujen matkojen päivää.
Sunnuntaina ammuttiin sitten annetut matkat ja jatkoimme samalla ryhmällä, joka oli myös luokkamme kuuma ryhmä, kun Sampo oli ensimmäisen päivän jälkeen kolmannella sijalla. Sää oli huomattavasti lämpimämpi kuin edellisenä päivänä, mutta ukkosen uhka oli tiedossa. Meidän aloitus oli todella hurja, sillä pääsimme ampumaan heti maksimimatkat 2 x 60m 80cm tauluun toinen jyrkkään alamäkeen ja toinen ylämäkeen. Lähtipä taas luulot pois, ei ollut mitenkään helppoa, mutta virittyipä mieli taas maastoammuntaan tällekin päivälle. Risteilimme suppaa edestakaisin ja koko ajan saderintama ja ukkosen kolistelu lähestyi meitä. Koimme mielenkiintoisen hetken taas rastilla 10, kun näemme että supan toisessa reunassa tulee vettä ihan kaatamalla ja meillä vielä ei. Ehdimme juuri ampumaan Sampon kanssa omat nuolemme pois alta ennekuin kaatosade alkoi. Meidän vedellessä sadekamppeita päälle Pyry joutui ampumaan sitten todelliseen sateeseen selvittäen sen kuitenkin kunnialla. Onneksi sade-alue meni melko nopeasti ohi ja käytännössä loppui ennen kuin ammuimme seuraavalla rastilla, toki kaikki kamppeet olivat jo litimärkiä ukkossateen vuoksi. Tällä kerralla ensimmäisestä puolikkaasta kasaan tuli 153 pistettä, joka oli ihan ok taas noihin matkoihin verraten. Lounaan jälkeen toisella puolikkaalla jatkettiin taas lyhyiden rastien merkeissä ja kyllähän se sujui pisteiden valossa paremmin, mutta olihan siellä muutama todella haasteellinen rasti, mm yksi 10m tiputaulu äkkijyrkkään ylämäkeen, josta en kyllä pisteitä paljonkaan kirjannut. Sitä voisi kuvitella, että annettuna päivänä osuisi kaikki nuolet tauluun, kun matkatkin ovat tiedossa, mutta ei se ole niin sanottu. Jossain kohdassa, kun tipurasteja oli useampi perätysten, onnistuin unohtamaan säännöt aloitustaulusta ja ammuin väärään tauluun ensimmäisen nuoleni menettäen 5 pistettä, ei ollut taaskaan ajatus riittävästi mukana tekemisessä. Pisteitä kuitenkin kasaan taas alkupuolikasta paremmin 176 ja kokonaistulokseksi annettujen matkojen päivältä 329.
Kokonaistulos 673 on hieno tulos tuolta radalta ja sillä myös voitti maasto-SM kultaa ihan reilulla erolla seuraaviin. Hopealle sijoittui Pyry Ekholm ja pronssille Sampo Ronkanen. On se vaan hieno kilpailumuoto tuo maastoammunta, kun pääsee ampumana luonnon keskellä tilanteessa, joka ei tunnu kilpailemiselta lainkaan. Päivä menee todella nopeasti rastilta toiselle siirtyessä ja aina eteen tulevia haasteita ratkoessa.
Ensi viikonloppuna on tiedossa sitten Taulu-SM-kilpailut Tampereella Mustassavuoressa.
RSS Feed
