Olen tämän vuoden treenaillut pääosin kotiradalla ja sitä myöden 90m merkkiäkään ei ole tullut ammuttua. Kisa ilmo jäi viime metreille, kun menin kisaviikon maanantaina kokeilemaan Mustaanvuoreen, että miten se nuoli kantaa. Tiputin olympialaisten edellä paunoja hieman, viritystä tehdessä ja otaksuinkin, että saattaa merkin kanssa olla tiukkaa. Näin siinä kävikin, aikalailla sai ottaa kiskoa itseenpäin, että sai korkeussäädön riittämään. Ammuin useamman sarjan ja sen verran hyvin osui, että pistin ilmonkin sitten suoraan kentältä sisään.
Kuten aina 90m ammunnassa niin tälläkin kertaa tietenkin SE 320 oli mielessä. Ensimmäinen sarja oli kohtuullinen ja toisella sarjalla huikeat 57 pistettä, joka alkoi jo näyttää tavoitteen myötä hyvältä. Kolmas oli aika normaali setti ja neljäs lähti hyvin käyntiin, mutta sitten 5 nuoli jäi jostain käsittämättömästä syystä sormiin ja meni ohi kokonaan. Tuollainen tilanne muuttaa tekemistä helposti epävarmaksi ja ammuinkin vähän turhan varoen tämän sarjan, johon tuli vielä yksi 3 osuma. Kaksi sarjaa peräkköin 45 vei kaikki mahdollisuudet hyvästä tuloksesta. Taistelin kuitenkin viimeisen sarjan kohtuu hyvin osumin jota myöden lopputulokseksi 299, joka oli kahteen totaalisen epäonnistuneeseen nuoleen nähden ihan hyvä lopputulos.
Kakkosmatkan eli 70m alku oli kohtuullisen tahmea ja en saanut heti merkkiä kohdilleen. Viimeisten 3 kierroksen hyvä vaihe 56, 56 ja 57 nosti tuloksen kuitenkin mukavalle tasolle 329 pisteeseen. Kolmannella matkalla eli 50m kävi vähän samalla tavalla, kaksi ensimmäistä sarjaa haeskeltiin merkkiä, mutta loppu sujui sitten normaalia tasoa ja tästä 327.
Ennen viimeistä 30m matkaa kalkulaattori päässäni ilmoitti, että ollaan 5 pinnaa yli tasaisen taulukon 1300 pisteestä eli 345 riittää tuohon. Olen usein ampunut hyviä 30m tuloksia ja pistin tavoitteeksi 1310 tuloksen. Muutettiin myös pitkien matkojen 6 nuolesta viimeiselle matkalle ammuntarytmi 3 nuoleen kerrallaan. Taas samat sävelet kuin aiemmilla matkoilla, 4 ensimmäisellä sarjalla hukkasin 4 pinnaa, mutta sen jälkeen homma alkoi sujui ja viimeisillä 8 sarjalla vain 1 piste katosi, viimeisten 15 nuolen ollessa kymppejä. Tulos 355 ja kokonaistulokseksi 1310.
Olipahan taas mukavaa ampua Fitaa. Se on sellainen elämä pienoiskoossa kisa, johon mahtuu koko tunteiden vuoristorata. Fitassa saa kuitenkin aina uuden alun ja mahdollisuuden kun vaihdetaan matkaa. Kun ottaa huomioon 90m vaikeudet niin olen kyllä todella tyytyväinen tuohon lopputulokseen. Taas yksi 1300 ylitys ja edelleen vuodesta 2008 alkaen ainoastaan yhtenä vuonna tuo raja on jäänyt pisteellä rikkomatta. Sen kyllä huomasi, että ei ole tänä vuonna Fitaa tullut harjoiteltua, sen verran haastavaa oli saada merkki kohdilleen matkan vaihtojen jälkeen, joten niistä jäi myös muutama piste puuttumaan.
Vihdoin kausi paketissa, joka on sisältänyt valtavan määrän kaikenlaista ja erityisesti Olympialaiset. Nyt on hyvä aika pitää vähän taukoa ja katsotaan sitten jossain kohdin hallikauden merkeissä ammuntahommia uudelleen.