Tämä alku kesä näyttää menevän sopivasti pehmeällä laskulla jouskarikisoihin, kun viime viikonlopuna ammuttiin maasto-SM-kisoissa ja tänä viikonloppuna oli vuorossa 3D-kisat, niin ikään SM-arvoiset.

Jos jokin kisa ei tunnu kisalta niin se on kyllä ehdottomasti tämä 3D-kisamuoto. Olipahan hauska päivä metsässä kiertää 3D rata läpi hyvässä seurassa. Tämä oli ensimmäinen kerta mulle ampua tätä kisamuotoa ja treeniäkin oli tullut ruhtinaallisesti alle kun edellisenä päivänä käytiin tampereen porukalla testaamassa PJM:n 3D-rataa ja hakemassa vähän tuntumaa. Tästä oli muuten hyötyä, sillä oltaisiin taidettu mennä huomattavasti pahemmin metsään arvioissa ilman tuota kokemusta, tosin ei nyt kovin paljon kehuttavaakaan jäänyt tästä kisasta, sen verran tuli harha-arvioita.

Kisa lähti hyvin käyntiin, kun muutamalla ensimmäisellä rastilla sain kivasti nuolia vitaalialueelle, mutta nopeasti se rankaisi sitten heti ensimmäisen pidemmän arvion kohdalla. Olin ensimmäisessä ammuntaparissa vuorossa ja arvioin varmaan lähes kymmenen metriä lyhyeksi saksanhirven, joten taustapusikosta katseltiin nuolta. Tipuin tässä kohdassa noin 10 pisteen takaa-ajo asemaan kärkikaksikosta. Kisaa kului monen monta rastia noin puoleen väliin, kun sitten tuli mun paikka iskeä. Olin taas aloittavassa vuorossa ampumassa kaurista jyrkästi alaviistoon kallion kielekkeeltä. Jollain tavalla onnistuin arviossa täydellisesti ja sain molemmat nuoleni elukkaan, kun toisessa parissa olleet Tero ja Timo missasivat matka-arvion ja nousin yllättäen piikkipaikalle sen 10 pinnaa muita edelle. No taas mentiin pitkät pätkät aina toiseksi viimeiselle rastille, jossa sitten tein kyllä melkoisen emämunauksen. En tiedä millä tavalla onnistuin erehtymään niin pahasti ja arvioin yli kymmenen metriä lyhyeksi villisikarastin, kylläpähän muuten nuoli kynti ja pahasti kinttujen alle. Toinen nuoli meni sitten hädin tuskin elukkaan ja tästä tiedosta viisastuneen Pyylammen Tero onnistui pistämään omat nuolensa vitaalille nousten uudelleen mun edelle ja voitti lopulta kisan 6 pisteen erolla mun jäädessä hopealle.

Todella mielenkiintoinen kisamuoto, jossa äärettömän suuressa merkityksessä on arviointiosaaminen. Ammuntataidolla ei juurikaan paikata epäonnistuneita matka-arvioita ja ratamestari osaa kyllä tehdä erittäin taidokkaasti todella haastellisia rasteja kisaajien päänvaivaksi. Monella rastilla tuli ensimmäisen laukauksen jälkeen valtava yllätys, että oliko se tosiaan noin lähellä tai kaukana. Näitä kisoja jos olisi enemmän niin pahoin pelkän, että niihin voisi jäädä sellaiseen koukkuun, että vaarana olisi kenttäkisojen paitsioon jääminen. No sitä probleemaa meillä ei nyt kuitenkaan ole, sillä nämä oli kesän ainoat, joten seuraavaksi suunnataankin sitten Pori-Äetsä viikonloppua kohti.

Viikonlopun vietto maasto SM:n merkeissä ja eipähän olisi kesäkausi voinut paremmin lähteä käyntiin, sillä pokkasin viikonlopun päätteeksi kultaa.

Alkukisa alkoi mielenkiintoisesti kun toisella rastilla tumpeloin ensin kulmavähennyksen ja ensimmäinen nuoli osui 1:lle ja tämän jälkeen siirsin tähtäintä väärään suuntaan, jonka johdosta pääsin kaivamaan nuolta alalankusta. No tämmöstähän se on ja sitten ryhdyttiin ampumaan. Sainkin hyvän pätkän, josta parhaimpana settinä yhdeltä tipurastilta täydet 18p. Kaiken kaikkiaan ammunta oli suhteellisen hyvää, mutta rutiinin puute arviointiin ja kulmavähennyksiin näkyi ja pisteitä suhteellisen helpolta radalta vain 330, jolla saavutin 4 sijan ja pääsin viimeisenä mukaan finaaleihin.

Finaaleissa ammutaan maastoradalla 4 rastia yksi jokaiseen taulukokoon. Aloitin semiginaalin alkukisan ykköstä Huhtalan Juusoa vastaan. Ammuttiin pari ensimmäistä rastia tasan kovaa vauhtia, mutta kolmannella rastilla joka oli 20m tipu sain yllättäen 5p etumatkan. Viimeisellä rastilla 55m mennessä oli pieni jännitys päällä, mutta kun ensimmäinen nuoli tippui keskelle 6:lle tekeminen rentoutui ja loput kaksi nuolta tippuivat myös sinne. Olipahan huikea fiilis voittaa ensinnäkin viimeisen päälle kova maastoampuja Juuso ja vieläpä täydellisellä 18p lopetuksella, joka finalisoi tuloksen 61 pisteeseen.

Kultaottelussa vastassa oli toinen maastokisojen erikoismies Ronkasen Perttu. Aloiteltiin niin ikään kovalla vauhdilla kaksi ekaa rastia minun ollessa pinnan perässä, jonka pääsin paikkaamaan kolmannella rastilla kahden pinnan johdoksi. Viimeinen rasti oli 60m ylämäki, jossa missasin alkuun kulmavähennyksen unohtaen että tuollaiseen loivaan ylämäkeen joutuukin lisäämään ja kaksi ensimmäistä nuolta tippuivat alaneloselle. Osumia kiikaroidessani tajusin, että Pertulla on kaikki nuolet vitosella ja laskeskelin siitä, että vain ampumalla nuoli keskelle kutoselle voitan suoraan. Jos tämä tilanne on minulla lähes aina ollut haasteellinen niin tällä kerralla ammensin siitä tsemppiä ja rentoutta ja laukaus lähti todella puhtaasti nuolen tippuessa keskelle kutosta. Loppujen lopuksi Pertulla oli vielä pari rajaa auki ja voitin finaalin 3 pisteellä yhteispistein 58 ja pääsin patsastelemaan keskimmäiselle korokkeelle.

Olipahan mukava viikonloppu jouskaritouhujen parissa ja alkaa pikkuhiljaa tuntumaan siltä, että ammunnan ilo palailee tekemiseen. Sen verran tässä on jo tullut treenailtua ja suunnitelmaa tehtyä, että ilmoittauduin Meksikon MM-karsintaan mukaan ja tavoitteena on treenailla sillä tavalla, että siellä haastetaan taas tosissaan maailman huippuja!