Yksi kesän odotetuimmista kilpailuillisista kohokohdista tuli vietettyä tänään Kemin upealla jousiammunta kentällä. Eienempää eikä vähempää kuin jousiammunnan kuninkuusluokka FITA-SM-kisat.

Valmistautumiseni tähän kisaan oli hieman erilainen kuin normaalisti, sillä käytin mahdollisuuden matkustaa pohjoiseen oman toisen lempilajini parissa hyödyksi. Kisat kun olivat yleisen luokan osalta vasta sunnuntaina, niin päätin matkustaa paikalle kuitenkin jo perjantaina ja lauantai kului Tornion joella kaverin kanssa lohensoudun merkeissä. Puntarilla mitattavia onnistumisia tuo reissu ei sisältänyt,mutta henkistä pääomaa se taas kasvatti ja mikä muu voisi olla mentaalisesti parempi ympäristö tyhjentää mieltä kuin lohen kiilto silmissä silmiähivelevän kauniilla joella päivän viettäminen.

Kisapäivälle kaikki mahdolliset ennusteet lupasivat kovaa tuulta ja rankkaa sadetta puoleen päivään asti. Kuten niin monta kertaa ennenkin meteorologit olivat tälläkin kerralla olleet kovin konservatiivisia ennusteiden suhteen ja halusivat yllättää kisaviivalle kokoontuneet ampujat positiivisesti. Päivä oli loppujen lopuksi säältään loistava ja varsinaisen kisan aikana ei saatu tippaakaan vettä niskaamme eikä tuulestakaan voi valittaa, sillä sitä ei juurikaan ollut, kunhan ei hölmöillyt muutamien harvojen tuulen puuskien kanssa. Toki kisapaikalle saapuessa vettä kyllä tuli ja innokkaimmat aikaisin paikalla olleet saivat varmasti varjojen alla kyyrötellä. Itse saavuin paikalle melko niukalla aikataululla ja kyllä minäkin vedin kaikki sadekamppeet päälleni mukaan lukien kaksi sadetakkia päälletysten, mutta joka matkalla sai pikkuhiljaa vaatteita vähennellä ja palkintojen jakoon mennessä oltiin jo ohuella pitkähihaisella ja kisapaidalla liikenteessä.

Ammunnan osalta en kyllä tänään onnistunut esittämään mitään ihmeellisyyksiä ja jäihän se tuloskin vähän harmittamaan kun alle 1300 lopulliseen korttiin kirjautui. Aloitusmatkalla 90m harkka sarjat näyttivät lupaavilta hyvien nippujen osalta. Itse kisassa en onnistunut osoittamaan niitä kuitenkaan keskelle ja kun mukaan mahtui muutamia karkulaisia niin sarjat jäivät 48-52 pisteen väliin painottuen tuonne alle 50p tuloksiin, jonka vuoksi pisteitä kertyi vaatimattomat 296. Vannoutuneiden FITA ampujien keskuudessa kiertää vahva mielipide siitä, että 90m matkalta kisaa ei voi voittaa, mutta hävitä sen sieltä voi ja niin kävi minulle kyllä tänään. Vikströmin Antti oli huippuiskussa ja tikkasi heti kättelyyn 19 pistettä enemmän taululle kuin allekirjoittanut ja siinä oltiin sitten sellaisessa sillassa, josta en enää päässyt kapuamaan kisaan mukaan. Kaimalle siis huipputulos 317, joka jää vain 3 pistettä voimassa olevasta SE-tuloksesta.

Seuraavalla 70m matkalla alku oli turhan nihkeä ja vaikka ammuinkin loppuun pari hyvää sarjaa niin tulos jäi tasan 9 keskiarvoon eli 324 pisteeseen. Toinen sellainen fraasi on tasaisen taulukon kaavasta, jossa matkatuloksilla 300+325+325+350 kertyy tuo 1300 pistettä. Tässä kohdassa olin siis 5 pistettä tuota vauhtia jäljessä, ei siis vielä paha rasti, sillä 50m varsinkin on suosikkimatkani ja siltä matkalta on ollut paljon hyviä onnistumisia vuosien saatossa.

Kolmannelle matkalle alku olikin lupaava ja ammuin 4 kierrosta hyvää settiä, mutta syystä tai toisesta hyydyin loppuun ja rajatapaukset eivät edes meinanneet pomppia parempaan päin. Tulos painui vaatimattomaan 322 pisteeseen ja ero kisakumppaniin kasvoi sellaiseksi, että voitosta taistelu ei ollut enää omissa käsissä. Tavoitteeksi kuitenkin viimeiselle 30m matkalle jäi tuo 1300 pisteen raja hennon oljen korjen varaan, joka olisi toteutunut ampumalla oma matkaennätys 358.

Viimeisestä 30m matkasta muodostuikin loppujen lopuksi kisan paras matkani, vaikka tuota tulosta en pystynytkään saavuttamaan. Tulosta kertyi 352 pistettä, joka on onnistumiseksi luettavaa hyvää keskitasoa omassa arvostelutaulukossani. Nuo muutamat ysitkin oli suhteellisen lähellä 10 rajoja ja pisteet vaihtelivat 58-59 pisteen välillä, joten loppujen lopuksi kisasta jäi kyllä hyvä mieli. Jostain syystä mieleni on sellainen, että se arvostaa viimeisiä nuolia enemmän muistikuvissa kilpailusta kuin ensimmäisiä.

Kokonaistulokseksi kertyi siis yhteispisteet 1294, jolla saavutti toisena vuotena putkeen hopeisen mitalin näistä karkeloista. Kilpailun ylivoimainen voittaja oli Vikströmin Antti joka ampui loistavan tuloksen 1326, joka on hieno kansainvälisen tason tulos. Kova on kaveri ampumaan ja ehdottomasti ansaittu voitto, onneksi olkoon vielä kerran. Matkatulosten osalta olin siis kaikilla matkoilla toinen, mutta kuten aiemmin mainitsin tuosta 90m merkityksestä, niin jos sieltä tuli eroa 19 pistettä niin lopuilta matkoilta enää yhteensä 13 pistettä, lopullisen eron ollessa 32 pistettä.    

Se mikä oli hienoa verrattuna edelliseen vuoteen niin yleiseen luokkaan oli huomattavasti suurempi osallistujamäärä ja erityisesti sydäntä lämmitti se, että mukana oli vasta hiljattain jousiammunnan aloittanutkin ampuja ja hienosti hänkin selviytyi maaliin. Lisäksi mukana oli useita kokeneempia ampujia, jotka ampuivat ensimmäiset yleisen luokan FITA kisat ja saavuttivat hienoja tuloksia ja varmasti uusia elämyksiä tämän kisamuodon parissa. Jotenkin olen ollut huomaavinani, että varsinkin tuo 90m ammunta on menelle sellainen peikko, miksi ei lähdetä mukaan osallistumaan näihin kisoihin, vaikka sen ei tarvitsisi olla niin. Kyllä lähestulkoon kaikilla miesten luokissa ampuvilla ampujilla nuoli kantaa tuon 90m, kun ottaa tähtäimen vartta hieman taaksepäin, niin allekirjoittanutkin joutuu tekemään. Ja kun asiaa ajattelee siten, että tuo hieman pidempi ja haasteellisempi matka kuitenkin kasvattaa merkittävästi kykyjä ja ominaisuuksia lyhyemmille matkoille niin sehän on vain suositeltava treenimuoto ja sitä kautta kisamuoto myös kaikille itseään jousiampujiksi kutsuville. Nämä kisat kyllä herättivät positiivisia odotuksia, että tulevina vuosina FITA viivalla on entistä enemmän ampujia. 

Tästä onkin hyvä siirtyä treenailemaan seuraavaa kisaa kohti, joka on SM-kisaviikon maastojousiammunnan SM-kisat Salossa. Siinä on taas yksi kisamuoto, joka haastaa ampujia taitojen parissa, kun mukaan astuu matkojen arviointi sekä erilaisiin kulmiin ampuminen metsän siimeksessä. Jousiammunta onkin monipuolinen laji, joka tarjoaa monenlaisia elämyksiä jousella ampumisen taidon ympärillä.

Tämän kauden pääkilpailu jousiammunnan taulu-EM-kilpailut kisattiin kuluneella viikolla Saksassa Münchenin  vuoden 1972 olympialaisten ammuntaurheilukeskuksessa, joka on edelleen aktiivisessa käytössä ja ilmeisesti yksi maailman suurimpia ammuntaurheilukeskittymiä. Kenttä oli erittäin suosiollinen ainakin itselleni ja kisasta jäi hyvä mieli, kun viimeisen päivän karsinnasta irtosi paikka ensi vuoden European Games kilpailuun Puolan Krakovaan.

Sää lupasi etukäteen koko viikolle ihan karseaa keliä erityisesti sateen muodossa, mutta kuten niin usein aiemminkin ilma oli merkittävästi ennustetta parempi ja omalta osaltani voin kyllä vain kiitellä, ilma oli meille mitä täydelllisin. Alkukisa päästiin ampumaan lähes tuulettomaan ilmaan ja tulosta syntyi aikalailla keskiverrosti tämän kesän kisoihin ja treeneihin verrattuna. Ammuin pisteet 328+329=657 ja sijoituin sillä sijalle 30 noin sadan hengen kokonaiskisailijamäärässä. Alkukisassa oli kyllä mahdollisuuksia selkeästi parempaankin, sillä niput oli koko ajan suhteellisen tiiviitä, mutta kun ne pitäisi olla keskellä, että niistä saa pisteitä. Parhaimmillaan taisin olla siellä sijan 20 paikkeilla, mutta viimeisen sarjan hieman alle jäänyt setti söi kokonaistulosta ja sijoitusta. Joka tapauksessa alkukisa on alkukisa ja sillä saa vain paikan kaavioon, joten isoa merkitystä sillä ei todellisuudessa ole, kun nykyään taso on sen verran tasainen ja korkea kärjen osalta.

Henkilökohtaisten ottelujen ensimmäinen pudotusmatsi ammuttiin heti alkukisan perään ja hoidin sen suoraan 6-0 kaataen Liettualaisen vastustajani omalle tasolleni erittäin hyvällä ammunnalla. Toinen matsi ammuttiin seuraavan päivän aamuna ja siitä jäi vähän kitkerä maku, kun en jostain syystä saanut koko matsin aikana tähtäinmerkkiä kohdalleen, vaikka ammuttiin harkkakierroksiakin kolme. Taso jäi vaisuksi jolla otin suoraan 0-6 turpaan Slovakialaiselta ja sijoituksekseni muodostui jaettu 33. henkilökohtaisesta osuudesta.

Joukkuematsit ammuttiin heti tähän perään keskiviikko iltapäivänä. Olimme Vikströmin Antin ja Vuorisen Vernen kanssa alkukisassa sijalla 17 ja vastaan saimme Itävallan sijalta 16. Ei päästy harmillisesti ihan parhaaseen iskukykyymme ja Itävaltä kurmootti meitä pistein 1-5 ja eteni jatkoon meidän tyytyessä jaettuun sijaan 17. Toinen joukkuematsi, joka osalleni tuli samalle iltapäivälle oli Mixed Team yhdessä Lassilan Ida-Lotan kanssa. Tämä oli itselleni todella iso juttu, sillä viime vuosina tuota Mixed paikkaa harvemmin on ollut tarjolla, mutta tällä kerralla olin paras mieheistä ja yhtälailla Iidis paras naisista, joten ansaitsimme paikkamme ampua suomilipun alla Mixediä. Ja todella hyvin ammuttiinkin, sillä tiputimme ensimmäisessä matsissa Romanian joukkueen suoraan pistein 6-0, vaikka me lähdettiin kisaan sijalta 21 vs. Romania sijalta 12. Ehdottomana kisan huippuhetkenä oli meidän päätössarjamme Iidiksen kanssa, jossa ammuimme täydet 40 pistettä, siinä ei kaverille annettu siimaa yhtään. Seuraavaan matsiin vastaan tuli kivikova Brittien joukkue ja kun emme ihan edellisen kaltaista ilotulitusta pystyneet jatkamaan niin taivuimme suoraan pistein 0-6 ja sijoituimme jaetulle 9 sijalle. 

Extrana kilpailun viimeiselle päivälle jäi European Games 2023 karsintakilpailu. Nämä EM-kisat olivat ensimmäiset karsintakilpailut Krakovassa Puolassa järjestettäville EG2023 moniurheilulajikisoille. Paikkoja oli jaossa tähtäinjousessa 5 joukkue- ja lisäksi 16 yksilömaapaikkaa sekä taljajousipuolella 8 yksilömaapaikkaa. Näistä valtaosa jaettiin EM-kisojen tulosten perusteella, mutta tähtäinjousen puolella jäi miehiin 3 paikkaa ja naisiin 6 paikkaa sekä taljanaisille 2 paikkaa jakoon erilliseen karsintakisaan.

Karsintakisan kaavio laadittiin EM-kisojen alkukisan pohjalta ja minä sijoituin siinä kaaviossa 2 paikalle, Kun miehissä paikasta kisasi 14 ampujaa niin sain ensimmäiselle kierrokselle byen. Toiselle kierrokselle vastaan tuli tanskalainen ja ammuimme matsia melko tasaisesti minun kuitenkin ottaen hienoisesti johdon ja ennen viimeistä sarjaa oltiin tilanteessa 4-2. Sitten tapahtui Kuopan Tarun sanoin "Vain Ykä jutut", kun otin vahingossa varajouseni viimeiselle sarjalle ja ammuin sillä tyytyväisenä tämän matsin parhaan sarjan 28 pistettä. Hieman ihmettelin, kun ääni oli aavistuksen outo ja asiahan selvisi vasta siinä vaiheessa, kun olin pistämässä jousta telineeseen miettien, että minkä h******n takia täällä on jo yksi jousi tajuten samalla, että nyt tuli ammuttua varajousella. No onneksi olin käyttänyt virallisissa harkoissa ajan tehokkaasti ja säätänyt merkin kohdilleen. Sattuuhan sitä, mutta näistä mun pikku kisajännityksessä tapahtuneista toilailuista alkaisi jo saamaan jonkinlaista kansalliseeposta aikaiseksi :) Matsi kuitenkin meni mulle pistein 6-4 ja kun samassa hetkessä myös Vikströmin Antti oli voittanut oman matsinsa ja etenimme vastakkain semifinaaliin oli meille varmistunut myös maapaikka EG2023-kisoihin!

Liiton karsintasysteemin periaate on se, että se joka saavuttaa kisapaikan tulee olemaan myös se joka kisoihin lähtee, mikäli nyt jotain vakavempaa terveydellistä estettä tai todella selkeää tulostason romahdusta ei tapahdu. Näin ollen tämä matsi oli mulle ja Vikströmille todella merkityksellinen, kun paikka oli jo suomelle hallussa, mutta kyse oli enää siitä kumpi sen tulee viemään. Se on kumma juttu miten paljon jännittävempää se on ampua jostain tuollaisesta isosti merkityksellisestä asiasta vs. vaikka SM-kisojen voitosta. Me ei kumpikaan pystytty ihan omalle tasollemme yltämään ja ammuttiin todella tasaisesti tilanteeseen 4-4, vaikka molemmilla oli joitain katastrofeja jo matkalla, kuten allekirjoittaneella yksi nuoli seiskalla, sillä jouduin purkamaan tuulen puuskan vuoksi ja meinasi aika loppua. Viimeisellä sarjalla kuitenkin minulla kantti kesti ampua samaa tasoa kuin siihenkin asti ja Antti pikkasen dippasi, joten voitin ottelun pistein 6-4 ja etenin kultaotteluun. Olipa todella mahtava fiilis kun paikka varmistui, yksi hienoimmista tunteista mitä urheilun saralla pitkään aikaan olen tuntenut.

Kultaottelussa oli todella vaikea alku, kun kisapaine katosi kropasta joka alkoi muuttamaan osumapistettä. Itselläni usein siis käy niin, että kisan aikana tähtäinmerkki muuttuu hieman kropasta aiheutuvien jännitysmuutosten vuoksi. No jokatapauksessa melkein koko kultaottelu meni tähtäinmerkin uudelleen kohdistukseen ja olin jo 0-4 tappiolla, mutta ilmeisesti Unkarin Baloghilla oli jollain tavalla samanlainen tilanne kisapaikan saavuttamisen myötä ja hän ampui minun onnekseni 3 ja 4 sarjan vähän alakanttiin. Sain vihdoin viimeiselle sarjalle merkin kohdilleen ja ammuin 28 pistettä, joka riitti pisteen erolla voittoon settipistein 6-4 ja samalla siis koko karsintakisan voittoon.

Olipa todella kutkuttavan jännittävä kisapäivä tuo perjantain EG2023 karsinta. Olen niin tyytyväinen itseeni siitä miten hyvin onnistuin ampumaan ja voittamaan erityisesti itseni tiukoissa tilanteissa ja se johti lopulta koko karsintakisan voittoon. Tällaisia voittoja ja paikan saavuttamisia ei ole omalle uralleni mahtunut juurikaan ja minä jos joku meidän maajoukkueesta olen näitä karsintoja kiertänyt. Vuoden 2014 EM-kisoista sain paikan Bakun 2015 European Games kisoihin, joten tämä on nyt järjestyksessään toinen kerta, kun saavutan tällaisen karsintakisan kautta osallistumisoikeuden kansainvälisesti merkittävimpiin kisoihin.

Kanssani ensi vuonna kisoihin lähtee myös naisten tähtäinjousesta Ida-Lotta Lassila sekä naisten taljajousesta Satu Nisula, jotka yhtälailla hienosti raivasivat tiensä karsinnan kautta maapaikan saavuttamiseen. Tämä tietenkin tarkoittaa myös sitä, että meillä on Iidiksen kanssa kisoissa sekä henkilökohtainen että Mixed Team kilpailu. Joukkuepaikkaa lähdetään hakemaan vielä ensi keväänä Briteissä järjestettävästä EuroGP kilpailusta, jossa jaetaan loput paikat kisoihin.

Kansainvälinen kisakausi oli mahdollisesti jo tässä kohdin tälle vuodelle paketissa, tosin meillä on vielä loppukaudelle pari mahdollista kisaa kiikarissa, mutta varsinaista lähtöpäätöstä ei ole vielä tehty. Kausi jatkuu luonnollisestikin kotimaan kisojen merkeissä ja heti ensi viikonloppuna on jo tiedossa FITA-SM-kilpailut Kemissä, jonne odotan kaikkia muitakin itseään jousiampujiksi kutsuviksi, sillä FITA on jousiammunnan kuninkuuslaji ;)