Eilen tuli käytyä ampumassa Seinäjoella jo kait vuosikymmeniä järjestetty perinteinen Jussikisa. Tämä kesä on nyt ilmeisesti taas sellainen, että kisasta kisaan sää on aina vain parempi, vaikka kuinka luulisi, että se ei voi paremmaksi muuttua. Alkukisa ammuttiin täysin tyynessä pilvipoudassa ja ainut sääolosuhde, jonka voi kuvitella vaikuttavan osumiin, oli korvien välissä suhiseva tuuli. Alkukisan vastapainoksi sitten kuitenkin saatiin pudotuskierroksilla kunnon vesikuuro niskaan, mutta eipä tuolla suurta vaikutusta ainakaan omaan ammuntaani ollut.

Omassa ammunnassani alku oli vähän haparoiva. Olin edellisenä päivänä pienessä kuumeessa, jonka huomasin vasta heikosti sujuneiden treenien jälkeen ja treeneistä jäänyt pieni epävarmuus vaivasi vielä kisan alussa.  Ensimmäinen puolisko antoi vain 161 pistettä, kun alkuun tuli pari 53 sarjaa, mutta paikkasin tilannetta loppupuoliskolla yhdellä 58 ja pistesaldo pysähtyi puoliajalla 329 kohdalle. Toinen puolisko olikin sitten tasaista perusammunnan jauhamista, kun kaikki sarja olivat 54-56 välillä ja lopputulokseksi tästä puoliskosta 331. Näin ollen kokonaistulokseksi 660, joka jäi vain pisteen muutama viikko sitten Jyväskylästä ampumastani ennätyksestä. Tulos riitti alkukisan selkeään voittoon

Pudotuskierroksilla löysin ammuntaani mukavan rentouden ja pistekertymäkin oli selkeästi alkukisaa paremmalla tasolla. Koska kisassa oli vain 7 osanottajaa, niin sain ensimmäisellä kierroksella treenailla BYE ampujana. Semifinaalissa ammuin Achilleksen Marko Kiviniemeä vastaan. Heti ottelun alussa alkoi sade, joka voimistui koko ajan. Ammuin kuitenkin mukavat 29, 29 26 sarjat ja voitto pistein 6-0. Finaali menikin sitten Lindroosin Teron kanssa jäsentenvälisiksi. Ammunta sujui samalla tasolla pistein 28, 29, 27, 28 ja pokkasin kultamitalin pistein 7-1. Keskiarvoksi pudotuskierroksista siis 28 eli karkeasti 336 vauhtia, joka vastaa aikalailla treenitasoani.

Yhteenvetona siis alkukisasta OK-tulos ja pudotuksista hyvää tulostasoa rennolla ammunnalla, joten kaikki pitäisi olla kunnossa viikon päästä alkaviin Torinon MM-skabailuihin. Pientä testattavaa tosin jäi vielä jousen viritykseen osumakuviota tarkastellessa, mutta onhan tässä viikko aikaa vielä tehdä hienosäätöjä.

Jahas taas oli sijoitus maailman Rankingissa kohonnut parilla pykälällä Ranskan kilpailumenestyksen myötä. Ei olisi enää montaa pykälää jäljellä koville sijoituksille;)

Tänään ammuttiin Wilhelm Tellin kultaomena FITA, joka oli samalla seuran 60-vuotisjuhlakisa. Lisäksi MM-joukkueella  pidettiin kisaa samalla valmistautumiskisana parin viikon päästä alkavaan koitokseen. Ilma oli tällä kertaa hyvin moninainen, välillä satoi lähes kaatamalla ja taas toisella hetkellä aurinko paistoi. Tuuli kuitenkin pysytteli loitolla Talosaaren ”lintukoto” kentältä.

Harjoitus ammunnat kulkivat mukavasti ja vaihdoin siinä ohessa nokit erivärisiin, jotta ei tulisi sekaannuksia putkesta katsellessa. Ensimmäinen kisasarja meni kuitenkin vähän turhaan toivotaan toivotaan fiiliksissä ja pisteitä kertyi kasaan vaivaiset 48. Sain kuitenkin toisella sarjalla juonen päästä kiinni ja ampuilin kohtuullisesti matkan loppuun keräten pisteitä 308.

Toisella matkalla ammuin koko ajan mukavaa nippua, mutta vähän puoltavasti ja puolessa välissä pisteitä oli kasassa vasta 162. Loppua kohden kuitenkin alkoi kymppikin löytyä paremmin ja puoliskotulokseksi 169, joka siis antoi OK-tuloksen 331.

Kolmannella matkalla alkoi sataa ja se sekoitti vähän kaikkien ammuntaa. Itse vaihtelin sadekamppeita päälle ja pois ja fokus oli tekemisestä hiukan hukassa. Löysin kuitenkin kahdelle viimeiselle sarjalle oikean tahtotilan kympin ampumiselle ja tikkasin viimeisellä 12nuolella yhteensä 117pistettä (58 ja 59), joka nosti tuloksen mukavasti 329 pisteeseen.

Viimeisellä matkalla ampuilin todella tasaisesti 58-60 sarjoja hyvällä fiiliksellä ja tarkistin loppujen lopuksi oman ennätykseni 355 pistettä 30m matkalta. Lopputulokseksi siis kertyi 1323p, jolla kisan myös voitti kohtuullisen selkeästi. Tulos on aikalailla tämän hetken treenitasoani ja olen erittäin tyytyväinen, että tämä on nykyään perustasoni kisoissa. Tiedän kuitenkin, että reserviä on vielä huomattavasti parempaankin, kun kaikki menee nappiin.

Seuraavan kisat viikonkulutta Seinäjoella ja sitten onkin jo lähtö MM-kisoihin.

Ensimmäinen kotimaan kesäkisa ja ilma oli mitä parhain. Suuresti ihmettelen, jos tälle kesälle vielä sattuu yhtä loistava ilma, sillä aurinko helli ja tuulikaan ei juuri antanut ilmi itseään. No hyvässä ilmassa oli sitten kahta mukavampi pistää vihdoin viimein 70m tuloskin viimein oikealle tasolle ja karistaa pudotuskisan peikko niskasta.

Harjoitusammunnat sujuivat mukavasti ja löysin mukavan vireen heti kisan alkuun. Paukutin ensimmäiset neljä nuolta kympille, mutta pitihän sitä sitten päästää ajatuksetkin valloilleen ja loppuun tuli 9 ja 7. Joka tapauksessa hyvä alku joka jatkuikin mukavasti pari kierrosta. Neljännellä kierroksella koko päivän oikeastaan ainut tuulen vire pikkuisen muutti nipun paikkaa ja en sitä huomannut ja ammuin nipun hieman sivuun keräten ainoastaan 51 pinnaa.  No seuraavalla kierroksella 58:n paikkaus ja homma taas klaaris, mutta pistäähän tuo aina mietityttämään, että minkähän vuoksi sitä kaukoputkea siellä viivalla pitää, jos ei sitä hyödynnä. Ekasta puoliskosta kasaan mukavat 331.

Toinen puolisko lähti käyntiin vähän vaisusti parilla 54 sarjalla, kun ei tullut tekemälläkään kymppejä. Loppu kuitenkin sujui välillä todella tiukallakin niputuksella ja kierroksen lopputulokseksi 331. Koko alkukilpailun tulokseksi siis 661, joka nosti vanhaa ennätystäni 7:llä pisteellä ja on jo oikeasti jonkinlainen tuloskin.

Pudotuskierrokset aloitin Arcuksen Pirkka Elovirtaa vastaan. Nipun paikka vähän haki alkuun, mutta voitin ottelun 6-0. Toisela kierroksella vastaani tuli Tapanilan Erän Antero Sistonen, joka ampui todella hyvin. Jouduin venymään tässä matsissa kyllä äärirajoille, sillä hävisin ekan kierroksen 28-30, toisen voitin 29-28 ja kolmannella vedettiin tasan 29-29, loput kierrokset voitin 29 ja 27 sarjoilla lopullisten settipisteiden ollessa minulle 7-3. Ottelun tasosta kertoo se, että tehtiin molemmat epäviralliset 12 nuolen ennätyksemme 115-111. Oma tulokseni periaatteessa sivuaa SE:tä, mutta nykyään noita pisteitä ei enää lasketa. Kolmannen matsin eli semifinaalin ammuin KuRy:n Petri Vainionpäätä vastaan. Tämäkin ottelu oli erittäin tiukka ja vaati kaikki kierrokset, mutta hoidin homman lopulta kotiin pistein 7-3.

Finaalissa vastuksekseni selviytyi odotetusti alkukisan kakkonen Wilhelm Tellin Aki Virtanen. Ottelu muotoutui melko mielenkiintoiseksi, sillä ottelun alussa minun taustan päälle alkoi osumaan auringon laskun vuoksi metsän reunasta heittäytyvä varjo, joka häiritsi sitten loppumatsista Akia. Ammuttiin Akin kanssa tasaisesti molempien vieden kierroksia ja päädyimme lopulta tasatulokseen 5-5. Pääsimme siis ratkaisemaan paremmuuden uusintanuolella. Ammuimme molemmat välittömästi ajan alettua ja osuimme lähes samaan paikkaan sillä erolla, että oma nuoleni oli kympin viivan päällä ja Akin nuoli hieman auki viivasta, joten vain ottelun tällä kertaa nimiini. Samalla sain karistettua reilun vuoden ajan vaivanneen pudotuskisapeikon niskasta. Tämä oli ensimmäinen settisysteemi kilpailu, jonka voitin ja kisamuoto on kuitenkin lanseerattu jo reilu vuosi sitten käyttöön.   

Kilpailusta jäi todella paljon hyvää käteen, oma alkukilpailun ennätys, loistavat pudotuskierrokset ja lopulta kilpailun voitto äärimmäisen tiukalla tavalla. Usko omaan tekemiseen taas kasvoi roppakaupalla ja vielä kuitenkin jäi varaa parantaakin. Seuraavan kerran kilpailen Helsingissä Tellin FITA:ssa 18.6.