Ensimmäinen kotimaan kesäkisa ja ilma oli mitä parhain. Suuresti ihmettelen, jos tälle kesälle vielä sattuu yhtä loistava ilma, sillä aurinko helli ja tuulikaan ei juuri antanut ilmi itseään. No hyvässä ilmassa oli sitten kahta mukavampi pistää vihdoin viimein 70m tuloskin viimein oikealle tasolle ja karistaa pudotuskisan peikko niskasta.
Harjoitusammunnat sujuivat mukavasti ja löysin mukavan vireen heti kisan alkuun. Paukutin ensimmäiset neljä nuolta kympille, mutta pitihän sitä sitten päästää ajatuksetkin valloilleen ja loppuun tuli 9 ja 7. Joka tapauksessa hyvä alku joka jatkuikin mukavasti pari kierrosta. Neljännellä kierroksella koko päivän oikeastaan ainut tuulen vire pikkuisen muutti nipun paikkaa ja en sitä huomannut ja ammuin nipun hieman sivuun keräten ainoastaan 51 pinnaa. No seuraavalla kierroksella 58:n paikkaus ja homma taas klaaris, mutta pistäähän tuo aina mietityttämään, että minkähän vuoksi sitä kaukoputkea siellä viivalla pitää, jos ei sitä hyödynnä. Ekasta puoliskosta kasaan mukavat 331.
Toinen puolisko lähti käyntiin vähän vaisusti parilla 54 sarjalla, kun ei tullut tekemälläkään kymppejä. Loppu kuitenkin sujui välillä todella tiukallakin niputuksella ja kierroksen lopputulokseksi 331. Koko alkukilpailun tulokseksi siis 661, joka nosti vanhaa ennätystäni 7:llä pisteellä ja on jo oikeasti jonkinlainen tuloskin.
Pudotuskierrokset aloitin Arcuksen Pirkka Elovirtaa vastaan. Nipun paikka vähän haki alkuun, mutta voitin ottelun 6-0. Toisela kierroksella vastaani tuli Tapanilan Erän Antero Sistonen, joka ampui todella hyvin. Jouduin venymään tässä matsissa kyllä äärirajoille, sillä hävisin ekan kierroksen 28-30, toisen voitin 29-28 ja kolmannella vedettiin tasan 29-29, loput kierrokset voitin 29 ja 27 sarjoilla lopullisten settipisteiden ollessa minulle 7-3. Ottelun tasosta kertoo se, että tehtiin molemmat epäviralliset 12 nuolen ennätyksemme 115-111. Oma tulokseni periaatteessa sivuaa SE:tä, mutta nykyään noita pisteitä ei enää lasketa. Kolmannen matsin eli semifinaalin ammuin KuRy:n Petri Vainionpäätä vastaan. Tämäkin ottelu oli erittäin tiukka ja vaati kaikki kierrokset, mutta hoidin homman lopulta kotiin pistein 7-3.
Finaalissa vastuksekseni selviytyi odotetusti alkukisan kakkonen Wilhelm Tellin Aki Virtanen. Ottelu muotoutui melko mielenkiintoiseksi, sillä ottelun alussa minun taustan päälle alkoi osumaan auringon laskun vuoksi metsän reunasta heittäytyvä varjo, joka häiritsi sitten loppumatsista Akia. Ammuttiin Akin kanssa tasaisesti molempien vieden kierroksia ja päädyimme lopulta tasatulokseen 5-5. Pääsimme siis ratkaisemaan paremmuuden uusintanuolella. Ammuimme molemmat välittömästi ajan alettua ja osuimme lähes samaan paikkaan sillä erolla, että oma nuoleni oli kympin viivan päällä ja Akin nuoli hieman auki viivasta, joten vain ottelun tällä kertaa nimiini. Samalla sain karistettua reilun vuoden ajan vaivanneen pudotuskisapeikon niskasta. Tämä oli ensimmäinen settisysteemi kilpailu, jonka voitin ja kisamuoto on kuitenkin lanseerattu jo reilu vuosi sitten käyttöön.
Kilpailusta jäi todella paljon hyvää käteen, oma alkukilpailun ennätys, loistavat pudotuskierrokset ja lopulta kilpailun voitto äärimmäisen tiukalla tavalla. Usko omaan tekemiseen taas kasvoi roppakaupalla ja vielä kuitenkin jäi varaa parantaakin. Seuraavan kerran kilpailen Helsingissä Tellin FITA:ssa 18.6.
Harjoitusammunnat sujuivat mukavasti ja löysin mukavan vireen heti kisan alkuun. Paukutin ensimmäiset neljä nuolta kympille, mutta pitihän sitä sitten päästää ajatuksetkin valloilleen ja loppuun tuli 9 ja 7. Joka tapauksessa hyvä alku joka jatkuikin mukavasti pari kierrosta. Neljännellä kierroksella koko päivän oikeastaan ainut tuulen vire pikkuisen muutti nipun paikkaa ja en sitä huomannut ja ammuin nipun hieman sivuun keräten ainoastaan 51 pinnaa. No seuraavalla kierroksella 58:n paikkaus ja homma taas klaaris, mutta pistäähän tuo aina mietityttämään, että minkähän vuoksi sitä kaukoputkea siellä viivalla pitää, jos ei sitä hyödynnä. Ekasta puoliskosta kasaan mukavat 331.
Toinen puolisko lähti käyntiin vähän vaisusti parilla 54 sarjalla, kun ei tullut tekemälläkään kymppejä. Loppu kuitenkin sujui välillä todella tiukallakin niputuksella ja kierroksen lopputulokseksi 331. Koko alkukilpailun tulokseksi siis 661, joka nosti vanhaa ennätystäni 7:llä pisteellä ja on jo oikeasti jonkinlainen tuloskin.
Pudotuskierrokset aloitin Arcuksen Pirkka Elovirtaa vastaan. Nipun paikka vähän haki alkuun, mutta voitin ottelun 6-0. Toisela kierroksella vastaani tuli Tapanilan Erän Antero Sistonen, joka ampui todella hyvin. Jouduin venymään tässä matsissa kyllä äärirajoille, sillä hävisin ekan kierroksen 28-30, toisen voitin 29-28 ja kolmannella vedettiin tasan 29-29, loput kierrokset voitin 29 ja 27 sarjoilla lopullisten settipisteiden ollessa minulle 7-3. Ottelun tasosta kertoo se, että tehtiin molemmat epäviralliset 12 nuolen ennätyksemme 115-111. Oma tulokseni periaatteessa sivuaa SE:tä, mutta nykyään noita pisteitä ei enää lasketa. Kolmannen matsin eli semifinaalin ammuin KuRy:n Petri Vainionpäätä vastaan. Tämäkin ottelu oli erittäin tiukka ja vaati kaikki kierrokset, mutta hoidin homman lopulta kotiin pistein 7-3.
Finaalissa vastuksekseni selviytyi odotetusti alkukisan kakkonen Wilhelm Tellin Aki Virtanen. Ottelu muotoutui melko mielenkiintoiseksi, sillä ottelun alussa minun taustan päälle alkoi osumaan auringon laskun vuoksi metsän reunasta heittäytyvä varjo, joka häiritsi sitten loppumatsista Akia. Ammuttiin Akin kanssa tasaisesti molempien vieden kierroksia ja päädyimme lopulta tasatulokseen 5-5. Pääsimme siis ratkaisemaan paremmuuden uusintanuolella. Ammuimme molemmat välittömästi ajan alettua ja osuimme lähes samaan paikkaan sillä erolla, että oma nuoleni oli kympin viivan päällä ja Akin nuoli hieman auki viivasta, joten vain ottelun tällä kertaa nimiini. Samalla sain karistettua reilun vuoden ajan vaivanneen pudotuskisapeikon niskasta. Tämä oli ensimmäinen settisysteemi kilpailu, jonka voitin ja kisamuoto on kuitenkin lanseerattu jo reilu vuosi sitten käyttöön.
Kilpailusta jäi todella paljon hyvää käteen, oma alkukilpailun ennätys, loistavat pudotuskierrokset ja lopulta kilpailun voitto äärimmäisen tiukalla tavalla. Usko omaan tekemiseen taas kasvoi roppakaupalla ja vielä kuitenkin jäi varaa parantaakin. Seuraavan kerran kilpailen Helsingissä Tellin FITA:ssa 18.6.
RSS Feed
