Tämän kesäkauden päätökseksi kävin ampumassa kotimaisemissa Teuvalla 900-kierroksen. Kisa oli taas kerran hienosti järjestetty, osallistujia oli kokonaisuudessaan selvästi enemmän kuin valtaosassa kesän kansallisista kisoista, kentällä vallitsi rento meininki ja sää suosi ja tikutkin löysivät kohteeseen, sillä kentällä saavutettiin päivän aikana useita SE-tuloksia eri luokissa.

Omalta osaltani kisa oli jo enemmän lauhduttelua kesän jälkeen ja tällä viikolla kävinkin vain kerran treeneissä ottamassa merkit tähän hieman harvinaisempaan kisamuotoon, jossa ammutaan 30 nuolta kolmelta eri matkalta, jotka ovat 60m, 50m ja 40m. Vaikka en juurikaan ajatuksia käyttänyt tähän kisaan treenaamiseen, tavoitteenani oli kuitenkin tavoitella kaikilta matkoilta sekä lopputuloksen osalta SE-tulosta, sillä tiesin olevani hyvässä kunnossa. Musitissani lisäksi oli vahvana, että tässä kisassa voimassa olevat SE-tulokset ammuttiin pari vuotta sitten kahteen pekkaan Pyylammen Teron kanssa Seinäjoella, joten tätä tulosta siis oli tarkoitus lähteä kaatamaan. En kuitenkaan muistanut ulkoa, että mitä nuo SE:t konkreettisesti olivat, joten päätin olla niitä selvittämättä ennen kisaa ja pyrkiä ampumaan vain kaikki nuolet keskelle.

Ensimmäinen matka sujui koko lailla tällä tavoitteella tekemisen ollessa vahvaa pienistä tuulen puuskista huolimatta. Paria kasia lukuunottamatta nuolet löytyivät keskeltä ja kirjasin huikena tuloksen 286. Toinen matka lähti käyntiin loistavasti, mutta jostain syystä toisella sarjalla tulleiden parin heikomman osuman jälkeen sain kuningas idean lähteä aavistuksen muuttamaan ammuntatekniikkaani, jonka seurauksena tuhosin koko matkan tuloksen tähtäinmerkin siirtyessä, saamatta tätä enää kunnolla kohdilleen. Vaikka ammunta oli sinänsä hyvää niin se ei paljon hymyilytä jos merkki ei ole kohdillaan. Lopputuloksena 285 pistettä eli siis pisteen alle ensimmäisen matkan, jossa kuitenkin ammuttiin samaan tauluun 10m kauempaa. Sinänsä vaikka tuo tulos harmitti, niin otin opikseni, että muutoksia ei lähdetä enää säätämään kesken kisan ja mieli oli erittäin korkealla  viimeisen matkan alkaessa. Ammuinkin todella loistavaa tekemistä missaten lopulta vain 4 nuolta ohi kympiltä ja nekin olivat erittäin lähellä rajoja, jolloin tältä matkalta kertyi lopputulokseksi 296 pistettä. Kisan kokonaistulokseksi kertyi siis 867 pistettä, jonka tiesin olevan todella kova tulos tästä kisamuodosta, sillä voitin myös paikalla olleet talja-ampujat ja luonnollisesti tämä myös oikeutti keskimmäiselle korokkeelle nousuun.

Saatuamme kaikki nuolet merkkailtua tuloskortteihin oli aika ryhtyä tarkistamaan, että täyttyikös se päivän tavoite sitten loppujen lopuksi. Jousiammuntaliiton SE-tuloslistan löydyttyä kisakavereiden puhelimen kätköistä pääsin tuulettamaan 60m ja 40m uutta SE-tulosta, joista ensimmäinen parani 3 pisteellä ja viimeinen 2 pisteellä. Lopputulos jäi harmillisesti pisteen auki Pyylammen Teron voimassa olevasta SE-tuloksesta 868 ja samaten 50m jäi Teron nimiin tulokseksi 293. Tuo lopputulos oli kuitenkin allekirjoittaneen oma ennätys, joka parani samalla 5 pistettä ja 50m sivusin omaa ennätystäni, joten hymyilyä ne nuokin aiheuttivat.

Kokonaisfiilis kisasta ja omasta ammunnasta jäi erittäin loistavaksi, sillä päivän aikana tekeminen oli valtaosin hyvää ja osuvaa. Tuo 50m häröily tottakai tällaista vanhaa kehäkettua harmittaa, mutta toisaalta samalla enemmän myös huvittaakin, että miten sitä sortuu vielä tuollaisiin kesken kisan säätelyihin, toimikoon nyt tällä kertaa sitten muistutuksena jatkoon. Jokatapauksessa, kun pistää pari SE-tulosta tauluun, niin eipä sitä voi parempaa hetkeä olla jäädä fiilistelemään nyt hetkeksi ajaksi kevennetyn ammuntajakson aikakaudelle ennen seuraavan kauden kunnollista starttaamista. Katsotaan nyt mitä se kevennetty jakso sitten tarkoittaa, sen verran tämä hommaa kutkuttaa, että ei sitä oikein malta varmastikaan täyttä taukoa pitää ja ampumattakaan kuitenkaan olla.

Kauden yksi odotetuimmista kisoista eli Ranking finaali kisattiin tänä vuonna ensimmäistä kertaa ja paikkana oli Äetsän hieno jousiammuntarata Sastamalassa. Ranking sarja on kilpailutyyppi, jossa kahdeksan parasta aselajin edustajaa kutsutaan finaaliin pohjautuen vuoden aika ammuttuun Ranking tulokseen, johon lasketaan mukaan kolme parasta hallikisaa, kaksi 70m tulosta ja yksi FITA-kierros. Itse finaali ammuttiin pudotuskierros periaatteella ison maailman tyyliin, kuten myös ammutaan World Cup finaali. Tähtäinjousen osalta kisassa oli mukana kaikki kahdeksan kutsun saanutta, joten tiedossa oli loistava ja tiukka kilpailu Ranking mestaruudesta.

Kisapäivälle ennusteet lupailivat melkoisen synkkää säätä, sadetta reilusti ja lisäksi tuultakin piti olla tiedossa. Aamulla kuitenkin lähtiessämme Team Tampereen joukkueella päivän hiekkalaatikkoa kohti, keli oli varsin aurinkoinen ja vaikutti pahoin siltä, että sadetta ei olisikaan ollut tiedossa. Kisapaikalle päästyämme kuitenkin sen verran vettä alkoi ripsimään, että valtaosa porukasta kuitenkin sadekamppeet päällensä puki itseni mukaan lukien ja päivä mentiin välillä sadetakkia pois ottaen ja välillä uudelleen päälle pukien. Alkukisa päästiin lopulta ampumaan ihan loistavaan tyyneen ja lähes sateettomaan säähän ja vettä saatiin vasta iltapäivän Ranking finaalin pudotusten lomassa.

Kisan alkuun ammuttiin normaali kansallinen 70m kilpailu, joka kantoi nimeä Suvinuolet. Tästä kisasta voisi sanoa, että ammuntani oli todella tasaista. Molempiin puolikkaisiin mahtui yksi 53 pisteen sarja, mutta muut sarjat tiputtelinkin sitten hyville 55-58 pisteen kierroksille. Fiilistä ammunnan suhteen voisi kuvailla tasaisen varmaksi perussuorittamiseksi valtaosan sarjoista ollessa 55-56 pistettä. Missään vaihessa en saanut kuitenkaan mitään varsinaista huippuvaihdetta silmään, mutta siitä huolimatta ammuin omaan top3 menevän tuloksen 668 (334+334) ja kun päätin alkukisan pisteisiin 58 olin kyllä yhtä hymyä. Tällä irtosi myös alkukisan voitto ja oikeastaan tärkeimpänä vielä niin tällä tuloksella varmistui ensi vuoden arvokisakarsintojen karsintasysteemissä ensimmäinen sija, josta on hyvä lähteä jatkamaan karsintaa. Tuossa systeemistä tältä kaudelta tulee mukaan yksi 70m tulos perustuen kahden parhaan tuloksen keskiarvoon tietyistä (Mixed-SM, Taulu-SM ja Ranking finaali) kisoista. 

Itse Ranking Finaaliin lähdin toiselta paikalta, sillä olemme tässä vuoden verran vääntäneet alkukisan paremmuudesta Vikströmin Antin kanssa ja hänen viime viikonlopun loistava FITA-kierros varmisti lopulta hänelle oikeutuksen piikkipaikalle. Ensimmäisenä vastustajani oli kauden aikana hienosti ampunut ja seitsemänneksi sijoittunut Daniele Rolfi Maarianhaminasta. Sain tähtäimen heti alusta alkaen suurinpiirtein kohdilleen ja ammuin tylyt kierrokset 28, 29, 28 ja voitin ottelun suoraan 6-0. Semifinaaliin vastaani tuli SM-kisat ja täällä quarter finaalissa seurakaverini Pyylammen Teron voittanut Antero Sistonen. Jatkoin kuitenkin tähänkin otteluun äärimmäisen vahvaa tekemistä takoen tauluun pisteet 27, 28, 30, 29 voittaen ottelun 7-1, kun Antero otti yhden tasurin 28 pisteen sarjalla. Tässä kohtaa voisi sanoa, että itseluottamus oli todella kohdillaan ja äärimmäisen positiivisen jännittynyt odottava olo finaalia kohden, joka ammuttiin päivän viimeisenä otteluna pronssien ja taljan kultafinaalin jälkeen.

Ennen finaalia ammuin treenipakkoihin muutaman setin ja fiilis oli todella kohdallaan. Osumat kuitenkin hieman seilasivat, jolle viittasin kintaalla ajatellen, että kun matsi käynnistyy niin fokus palaa takaisin ja nuolet keskelle. Taljan finaalin aikana alkoi reilumpi sade ja siirsinkin vielä tähtäintä aavistuksen ennen ottelumme alkua ennakoidakseni sateen vaikutusta. Pääsimme lopulta viivalle sateen tauotessa suhteellisen mukavasti ja pistin ensimmäisen tikun matkaan osuen oikealle kasille. Pieni tähtäimen siirto tuulen ennakointiin ja seuraava nuoli nappina matkaan, osuman jälkeen ihmetellen, että miten se osui ylös kutoselle. No vahvalla itseluottamuksella uusi nuoli matkaan ja sama paikka, kaikki 20 pistettä ja kuokkaan törkeästi eli tilanne 0-2. Siinä mietittiin Hatavan Matin kanssa että taitaa olla rennompaa meininkiä kuin edellisillä kierroksilla ja ruuvattiin tähtäintä ylös ja uudelleen viivalle todetakseni että heti ensimmäinen tikku osui taas ylös kutoselle. Uudelleen tähtäintä ruuvaamaan, jolloin huomasin, että tähtäimen istukan ruuvit olivat löystyneet ja tähtäin heilui miten sattui rungossa. Kommentointi Masalle asiasta taaksepäin ja sitten pikapikaa tikut taulua kohti tietäen, että nyt ei ole osumista juuri odotusarvoja kun tähtäimeen ei voi luottaa millään tavalla. Tämän jälkeen pois viivalta ja kun onneksi pidän aina kuusiokolosettia nuoliviinessäni, ehdimme kiristämään tähtäimen paikalleen ennen viimeisen kierroksen alkua. Tähtäimen siirrot takaisin suurinpiirtein samaan mitä ne oli aiemmin ollut, mutta niin vain ensimmäinen tikku meni edelleen ylös kutoselle asti. Uusi siirto ja oikealta ysi ja vielä viimeiselläkin samaan paikkaan ysille. Kun Vikström jatkoi omaa vahvaa tekemistään, niin lopputuloksena rumasti kuokkaan pistein 0-6 ja minun oli tyytyminen Ranking finaalin toiseen sijaan. Hieno se on se tuokin sija, mutta kylläpähän jäi harmittamaan, että miten se välinerikko osaakin osua juuri tällaiseen hetkeen, sillä mitään indikaatiota tuolla jousella ei ole tällaisesta aiemmin ollut. No mutta jokatapauksessa pääsin pokkaamaan Ranking sarjan hopeisen mitalin ja niin tai näin, Vikström ampui finaalissa todella loistavasti ja vaikka tuota välinerikkoa ei olisikaan käynyt, niin vaikeasti voitettavissa kaveri olisi ollut, joten hänelle ansaittu voitto, onneksi olkoon.

Dramatiikkaa siis riitti enemmän kuin tarpeeksi ja kuin olisi osannut kuvitellakaan. Vaikka itse tilanteessa harmitus oli melkoinen, niin nyt jo tätä kirjoitellessa se on enemmänkin huvittavaa, että miten tällaista aina tapahtuu juuri tärkeissä kisatilanteissa, kai se on sitten se Karman laki. Jokatapauksessa tästä päivästä jäi erittäin vahva fiilis oman tekemisen osalta ja olen todella todella tyytyväinen siihen, että ammun tällä hetkellä kokolailla samaa settiä kuin treeneissäkin ja lisäksi osumiseni pääosin vain paranee kun ryhdytään ampumaan otteluita.

Nyt olisi tiedossa vähän kevennettyä harjoittelua ainakin jonkin aikaa ja syksyn suunnittelua, jossa ainakin yksi KV-kisa on vielä harkinnassa tälle kaudelle, joten sitä kohti.

Huikea viikonloppu takana Virossa, jossa ammuttiin Järvakandi Open 50 kertaa juhlakisan merkeissä. Omalta osaltani soisi sanoa, että ei olisi paremmin voinut mennä, sillä voitin kaiken mitä tuossa kisassa oli voitettavaa ja lisäksi ammuin oman kaikkien aikojen toiseksi parhaan 70m tuloksena 672.
 
Järvakandi Open on ollut itselleni vuosikausia yksi kesän kohokohdista, sillä yhtä hyvin järjestettyjä sekä yhtä hyvän henkisiä kisoja saa hakemalla hakea. Monet kisaan kuuluvat pienet asiat hoidetaan tuolla todella arvoa henkien, kuten esimerkiksi kisojen avaus, jossa kaikki ampujat kutsutaan ammuntaviivalle kisan avauksen ajaksi sekä palkintojen jako, jossa kisajärjestäjä siirtää penkit palkintokorokkeen eteen siten, että kaikki ampujat istuvat rauhassa ja tiiviissä rykelmässä kannustamassa palkintojen saajia. Nämä ovat pieniä eleitä, mutta tekevät kisasta paljon paljon arvokkaamman tuntuisia. Lisäksi tietenkin isona ja huomionarvoisena asiana on lauantai-iltaan kuuluva Barbeque juhla, joka sisältyy osallistumismaksuun. Tuosta on kyllä pakko hehkuttaa, että tuolla nautitaan aina vuoden parhaat saslikit. Juhlavuoden kunniaksi tässä kisassa iltajuhlassa oli vielä kirsikkana kakun päällä hieno ilotulitus juhlan päätteeksi. Suosittelenkin vahvasti kaikille suomalaisille kisajärjestäsille osallistumista tuohon kisaan, josta mahdollisesti voisi ammentaa vaikutteita kotikisoihimme.
 
Matkustimme Tampereen porukalla eli Hatavan Matin ja Pyylammen Teron kanssa paikan päälle perjantaina autolautalla ja ehdimme sopivasti virallisten harjoitusten alkuun, jotka päästiin ampumaan hyvään säähän. Jo hieman tulevaa ennakoiden ammuimme Teron kanssa pudotuskisa otteluja sekä treenasimme koko porukalla joukkuekisaa varten. Kisapäivien ennuste oli vähän epävakainen ja harkoissakin saimme sadetta, mutta itse kisapäivä valkeni kauniin lämpimänä ja tyynenä. Tiesin olevani erittäin hyvässä kunnossa jo kisan alkaessa kuluneen viikon harjoitusten pohjalta ja voi kyllä sanoa, että olipahan yksi tasapainoisimmista kisoista mitä olen ampunut. Ensimmäisen puolikkaan sarjat olivat 55-57 pistettä kaikki ja mukaan mahtui yksi ainut keltaisen pummaus seiskalle. Toisella puolikkaalla varianssia oli hieman enemmän kun ammuin avaukseen 54 pistettä, mutta kuittasin sen puolivälissä 58p sarjalla takaisin ja tälläkin kierroksella punaisia oli vain 5kpl, jotka kaikki olivat 8 osumia. Tasainen tulos 336 + 336 = 672 on oma kaikkien aikojen toiseksi paras tulokseni ja kun katsoo tuloslistoja niin suomalaisista ainoastaan Lipposen Jari on itseni lisäksi ampunut ikinä yli 670. Vielä kun voitin tällä alkukisan vaikka mukana oli mm. Italiasta todella kova kansainvälinen nimi David Pasqualucci, joka sijoittui toiseksi tuloksella 660 olin kyllä erittäin tyytyväinen päivään.
 
Alkukisan perään ammuttiin paikallinen erikoisuus eli Gold Game, jossa jokainen osallistuu yhden nuolen uusintaan. Ensimmäisellä kolmella kierroksella kaikki nuolet tuli olla keltaisella eli ysin sisällä ja sitä mukaa kun tähän ei pystynyt tippui pois. Seuraavilla kolmella kierroksella kaikki tuli osua 10 sisään ja tähän vaiheeseen etenimme Hatavan Matin kanssa loppufinaaliin siten, että kun kuudennella kierroksella ammuimme molemmat kympin mentiin seitsemännelle kierrokselle sillä säännnöllä, että tuo mitataan ja keskemmälle ampunut voittaa. Täräytin tähän kohtaan kympin Matin ysiä vastaan ja voitin palkinnoksi nuoliviinen ja säkkituolin, jota pojat sitten koko paluumatkan kiroilivatkin, kun takapenkki täyttyi yhtäkkiä puolilleen.
 
Iltapäivällä ammuttiinkin sitten joukkuekisan merkeissä ja lähdimme siihen ennakkosuosikkina alkukisan ykkösenä ja pidimme tuon linjan vahvana sillä voitimme matsimme suoraan 6-0 ampuen finaalissa todella hienosti yli 330 keskiarvolla. Hieno joukkue ja hieno voitto jälleen kerran, kiitos Matti ja Tero.
 
Sunnuntaina aamupäivällä joukkueet joilla oli Mixed Team kisasivat noista mitaleista ja iltapäivällä ammuttiin sitten henkilökohtaiset pudotukset. Päivä oli huomattavasti tuulisempi ja sadekuurojakin mukaan mahtui, mutta parempi kuin ennuste ja ei onneksi kastuttu oikeastaan ollenkaan. Avasin omat otteluni useammalla 6-0 voitolla ja erittäin hyvillä sarjoilla ampuen mukaan yhden täyden 30 pistettäkin. Semifinaalissa vastustaja otti minulta yhdet voittopisteen sarjalla 28-29, mutta muuten hoidin senkin maaliin 6-2. Finaaliin eteni seurakaveri Tero ja pääsimme ottamaan uusintaa SM-kisojen semifinaalista jonka hävisin pari viikkoa aiemmin. Tälläkin kerralla ammuimme todella tasaisesti ja Tero oli jo 2-4 johdossakin, mutta kun ammuin kaksi viimeistä kierrosta erittäin vahvasti päättäen 29 sarjaan vein voiton nimiini pistein 6-4 ja pääsin pokkaamaan kultaa.
 
Näistä kisoista siis voitto alkukisasta, pudotuksista, joukkueesta ja gold game kisasta, erittäin kova tulos kaiken kaikkiaan! Ammunta oli vahvaa ja rytmi pysyi lähes koko kisan erittäin sujuvana, joten osuminen oli sitä myöden hyvää. Pikkuhiljaa ne viime talven Korean reissun opitkin alkavat siirtymään mukaan kisoihin ja tästä on erittäin hyvä tilanne jatkaa harjoituskaudelle ja ensi vuoteen. Ennen sitä meillä on kuitenkin ensi viikonloppuna tiedossa Ranking Finaali Äetsässä, jonne lähden kakkossijalta, sillä Vikströmin Antti ampui viikonlopun aikana Jyväskylässä FITA tuloksen 1332, joka on huikean hieno suoritus ja vahvisti johtoasemaansa, vaikka minäkin parantelin reilusti omaa tulostani. Nyt siis viiko treeniä ja Äetsään ja lisäksi syksylle on mietinnässä vielä yksi todennäköinen KV-kisa kauden päättäjäisiksi.

70m viimeinen kierros Antti Vikström 59p ja minä 57p.

Olipahan loistava ja jälleen kerran mieleenpainuva viikonloppu FITA-kisan merkeissä. Täytyy osoittaa todella iso hatun nosto Oululaisille, jotka myös tänä vuonna FITA-kisan järjestivät, vaikka niiden suosio ampujien keskuudessa on ollut hiipumaan päin. 

Näin heti alkuun tätä suosion laskua on pakko ihmetellä, sillä ainakin omasta mielestäni FITA tai kuten nykyään sanotaan 1440-kierros on huomattavasti tylsää 70m kierrosta mielenkiintoisempi. En tiedä johtuuko se suuremmasta nuolimäärästä vai siitä, että ampujat eivät enää uskalla astua 90m viivalle (miehissä) vai missä on vika, mutta niille uusille ampujille, jotka eivät FITA kisaa ole vielä urallaan ampuneet suosittelen vahvasti osallistumista tälle jousiammunnan kuninkuusmatkalle, jossa on itse asiassa 5 kisaa yhden kisan sisällä, kun lasketaan sekä matkatuloksia että kokonaistulosta. Se mitä olen itse aina arvostanut FITA kierroksella on uusi alku, eli jokaisella matkalla aloitetaan kisa aina alusta ja voit tavoitella esimerkiksi tuon matkan omaa ennätystäsi riippumatta siitä miten edellinen matka on sujunut. Tämän vuoksi itsestäni ehkä tuntuu aina, että FITA-kierros päivät menevät paljon normaalia nopeammin. No tämä tästä perustelusta ja hehkutuksesta, mutta vielä kerran ampukaa hyvät jousiampujat enemmän FITA-kierroksia, ne kehittävät teitä jousiampujina ja ovat erittäin mielenkiintoisia päiviä vaihteluksi 70m kierrosten sekaan.  

Itselleni tämä Oulun FITA-kierros oli valmistautumisen kannalta hieman erilainen verrattuna moniin muihin kisoihin. Olin Kemin SM:n jälkeen Kuusamossa perhokalassa useamman päivän ja siellä kun vispasi kolme päivää jokirannassa pirskatin kylmässä ja todella kovassa tuulessa, niin kylläpähän veti selän melkoiseen juntturaan, niin mukavaa kuin se olikin. Ajeltiin lopulta torstai illalla Ouluun ja kävin siinä tekemässä lyhyen treenin todeten paikkojen olevan melkoisen rapsakassa kunnossa. No illalle venyttelyä ja hierontaa ja perjantaina töiden jälkeen uusi yritys, joka jo antoi pientä lupausta lihaksiston vertymisen suhteen. Uudelleen pitkät venyttely- ja hierontasessiot ja pitkät yöunet alle ja aamulla kentälle toteamaan, että vaikka kesä pitäisi ola kalenterista katsoen, niin ainakaan lämmintä ei ole, mutta onneksi tuuli kuitenkin oli vähäisempää kuin mitä sääennuste lupaili.

Kisa alkoi melko vaisusti ja ensimmäinen puolikas 90m lupaili alle 300 tulosta, mutta tämän jälkeen pääsin jyvälle tekemisestä ja päätin kisan kolmeen hyvään sarjaan joista viimeinen 55p oli jo oikeasti kunnollinen kierros. Pisteitä itselleni sellaiset tyypilliset 307. Seuraava eli 70m matka lähti käyntiin ihan unelmana parilla kympillä merkkien siirtojen onnistuessa täydellisesti ja tuo matka oli kyllä niin rentoa ja mukavaa tekemistä, että empähän muista koska olisin viimeksi noin mukavasta tekemisestä nautiskellut kisoissa. Yksi hieman puoltava vähän alavireinen nippu mahtui mukaan, mutta pisteet 332 käänsivät kyllä huulipieliä mukavasti hymyn puolelle. Kolmannelta eli 50m matkalta sain jyvän päästä kiinni niinikään heti alkuunsa ja samaa hyvää tekemisti oli tuokin sarja lähes kokonaan lukuunottamatta yhden kierroksen alkua, jossa missasin kolme ensimmäistä nuolta punaisen ringille, alkuun nousseen tuulen vuoksi, joka olikin sitten oikeastaan koko kisan ainoa hetki, jolloin tuulesta oli jotain oikeaa haittaa. Tuolta matkalta pisteet 329 oli niinikään varsin positiivinen suoritus. Viimeiseltä matkalta puolestaan avaus oli kohtuullisen surkea 57p. Sen jälkeen alkoi armoton tavoittelu täysien pisteiden kierroksista, mutta ei olleet kohtalon karvanopat tällä kertaa puolellani, sillä ammuin tuohon perään 5 x 59p, joista viimeinsessä tuo kymppi jäi vain puoli milliä auki. Lopputulos 352 oli kyllä loppujen lopuksi ihan kelpo tulos, mutta olisihan se ollut mukava se bingokin sinne täräyttää.

Kisan kokonaistulokseksi kertyi loppujen lopuksi pisteitä 1320, joka on suomalaisittain äärettömän kova tulos, sillä itseni lisäksi tuon rajan ylittäjiä löytyy maastamme ainoastaan kolme kappaletta kaikkien aikojen parhaiden listassa. Jäin tosin omasta ennätyksestäni vielä 17 pisteen päähän, mutta kokonaisuutena tuo oli tuohon säähän nähden ihan loistava suoritus ja osaan siitä iloita suuresti. Lisäksi tuolla tuloksella tietenkin voitin kisan, mutta nousin myös tämän vuoden rankingissa pisteen päähän Vikströmin Antista, joten meillä on vielä parina seuraavana viikonloppuna tiedossa kovat tavoitteet tulosten paranteluun varmistamaan piikkipaikan ranking finaalin pudotuskierroksille.  

Ensi viikonloppuna olisi siis tiedossa Järvakandi Open kisa Virossa ja sitten seuraavana kisataan ranking finaalin merkeissä Äetsässä. Ja muutenhan kesää on vielä mukavasti jäljellä ja parhaat fiilikset kesäiltojen viettoon löytyy jälleen kerran kaupin radalta kympin tavoittelusta.