Oma valmistautumiseni kisoihin oli aika kehnonpuoleinen. Työt ovat ottaneet aikaa viimeisen kolmen viikon aikana kohtuullisen paljon ja ammunta on jäänyt suhteellisen vähälle. Pari maastokisaa Keuruulla ja pari maastotreeniä Sasissa kuitenkin antoi sellaisen pohjan, että vaikka en omalla mittapuulla ole riittävästi treenaillut, lähdin kuitenkin luottavaisesti kisaan.
Ensimmäiselle eli arvioitavien matkojen päivälle sääennuste lupasi vesisadetta koko päivälle ja vaatetus oli sen mukainen, kaksi sadekerrosta päällekkäin. Jätin harkkanuoletkin välistä, kun ajattelin, että turha mennä itseään kastelemaan kun vettä tulee jokatapauksessa koko päivä. Sade kuitenkin hellitti kisan alkuun ja loppujen lopuksi muutamaa viimeistä rastia lukuunottamatta saatiin nauttia kohtuullisen kuivasta päivästä. Heti ensimmäinen rasti antoi haastetta taulukoon kanssa ja meninkin hieman varmistellen merkin kanssa onnistuen saamaan kohtuullisen avauksen tästä. Ehkä omaksi onneksenikin seuraavat kolme rastia oli helppoja ja onnistuin tikkaamaan ensimmäiseen tiputauluun täydet 18 pistettä, joka vahvisti itseluottamusta hyvin. Rinnettä ylöspäin kavutessa tuli hyviä onnistumisia varsinkin avausnuolen jälkeisillä kahdella nuolella niiden löytäessä tiensä keskelle. Ensimmäiset haasteet alkoi alaspäin tullessa, kun ammuttiin sivurinteitä, niistä ei taidot riittäneet ja hukkasin pisteitä melko paljon sivusuunnassa. Pohjalla taas oli muutamia tasaisempia rasteja joista sitten taas pääsi kalibroimaan tekemistä. Taukotuvan kaffittelun jälkeen lähdettiin uudelleen ylöspäin ja tekeminen oli koko lailla hyvää ja sain jonkun 17 pinnan setinkin sieltä. Huipulta alaspäin lähdettäessä yksi jyrkkä alamäki tipu sitten pisti taas osaamisen kyseenalaiseksi. Jostain syystä noihin jyrkkiin lyhyisiin tiputauluihin ei ole tatsia ja sivusuuntakin hajosi ihan huolellisesti. Onneksi heti tämän perään oli lyhyt 40cm taulu, johon sain tikattua täydet pisteet ja homman balanssiin uudelleen. Tämä rasti oli huikea meidän ryhmälle, kun Ronkasen Sampo ampui myös täydet pisteet ja Hätösen Seppo pistettä vaille, tässä oli sellaista yhteistä onnistumisen fiilistä. Viimeinen rasti oli mittauksen mukaan maksimi 55m isoon tauluun. Koko porukalla aloitimme alakolmoselta ja tuon jälkeen onnistuin saamaan lopulta 11 pistettä kasaan ja lopputulokseksi 336. Varsin kelpo tulos, mutta rata oli kohtuullisen helppo omasta mielestäni niin jäi tuohon jonkin verran parantamisen varaa ja vähän paremmalla valmistautumisella tuosta parempaakin olisi voinut odottaa. Lopulta selvisi, että tuo viimeinen rasti oli 1,3m liian pitkä ja protestin jälkeen se hylättiin kokonaistuloksista, joten muutaman pisteen piikkipaikka muuttui parin pisteen takaa-ajaoasemaksi Ekholmin Pyryä kohtaan.
Toinen päivä piti olla ennusteen mukaan sateeton ja vähensinkin vaatetusta jo lähtökohtaisesti jonkin verran, mutta niin vain meni ennusteet ristiin, kun melkein puolet päivästä tihuutti jotain ja kylmä tuuli teki olosuhteet kohtuullisen arktisiksi. Tämä päivä aloitettiinkin sitten melkein huipulta, joten ensin puuskuttaen huipulle ja kun hengitys oli vähän tasaantunut aloitettiin päivän koitos tällä kertaa kärkikolmikolla Ekholmin Pyryn ja Ronkasen Sampon kanssa. Ammunta lähti loistavasti käyntiin ja tällä kertaa onnistuin edellistä päivää huomattavasti paremmin sen alamäki tipunkin kanssa. Ammuin hyviä sarjoja oikeastaan kaikista rasteista alaspäin tultaessa pisteiden pyöriessä + 15 tasolla. Majalla odotti Ilka-Pohjalaisen toimittaja joka teki jo perjantaina ennakkohaastattelua ja onnistuinkin median edessä loistavasti ison taulun maksimi 60m ampumalla 15 pistettä. Sama hurja meno jatkui vielä pitkälle ylärinteeseen kivutessa ja sain siitä matkalta napattua yhden täyden 18 pisteen rastinkin. Puolessa välissä olin vielä +350 vauhdissa ja tuntui että kaikki onnistuu. Parran rinteet kuitenkin osoitti haasteellisuutensa ja pikkuhiljaa huippua kohti lähestyttessä alkoi ensimmäiset nuolet jäämään vähän kauemmaksi ja seuraavatkaan ei enää löytänyt ihan keskelle. Alaspäin tultaessa ne sivurinteet jotka oli edellisenäkin päivänä haastavia teki samat tepposet ja epäonnistuin nimenomaan sivusuunnan kanssa. Kisan alkupuolella ensimmäiset nuolet oli niin lähellä keskustaa, että olin siirtänyt tähtäimellä korjaukset, mutta loppupuolella ne alkoi jäämään kauemmas ja jostain syystä jatkoin tähtäimen säätämistä, kun olisi pitänyt vaan pysyä suunnitelmassa ampua ennakolla, joka selvästi rokotti pisteitä. Loppupätkällä ylöspäin kavutessa sain toki muutamia hyviä rasteja, mutta alun osumishuuma oli kyllä karissut matkasta ja tekeminen oli melko keskivertoa. Lopputulokseksi 337 pistettä, joka on taas verraten valmistautumista hyvä setti, mutta kun ottaa huomioon missä vauhdissa puolessa välissä olin, niin jäi sinne rinteeseen joku piste omaan osaamattomuuteen.
Kokonaistuloksissa nappasin ykköspaikan pisteillä 662, Ekholmin Pyry oli toinen pistein 654 ja Ronkasen Sampo kolmas pistein 620. Jällen kerran oli hienoa päästä nousemaan keskimmäiselle korokkeelle SM-kisoissa, sehän se tavoite kisaamaan lähtiessä aina on. Ehkä kuitenkin vielä tätä antoisempaa oli viettää päivä metsässä, on tämä maasto ammunta vain mielenkiintoista ja vaikeaa touhua.
Seuraavat kisat ovatkin sitten tauluammuntaa, maastokisa kausi ainakin näillä näkymin jää tämän kesän osalta tähän, mikäli joku seura ei sitten vielä ota kisoja järjestettäväksi.