Kansainvälisen kisakausi tuli avattua jo melkein perinteeksi muodostuneesti Antalyan World Cupissa Turkissa. Lopputulos ei ollut tällä kerralla ihan sitä mitä haettiin, mutta kokemusta kertyi taas roppakaupalla.

Alkukisassa olosuhteet olivat lähestulkoon täydelliset, josta kertoo omaa kieltään Korean naisissa syntynyt ME 691 sekä Hollannin miesten tekemä joukkue EE, samaten kuin miesten kärjen tulos 693. Kyllä ne vaan osaavat ampua, hattua täytyy nostaa. Itselläni alkukisa ei mennyt ihan suunnitelmien mukaan, tosin ehkä viimeaikaiseen treenitasoon nähden kuitenkin ihan ok tasolla. Kympit jäivät pahasti puuttumaan, vaikka ammuinkin paljon hyviä nippuja ja jonkinlaisen yliyrittämisen johdosta taas kerran tuli vasemmalle alas kaseja ja seiskoja ihan liikaa. Tulosta kertyi siis 649 (323+326), jolla oli alkukisassa sijalla 67, kun kisaajia oli 123 luokassani. Tuollaiset tulokset ovat ihan ok tasoa kansallisesti, mutta näissä gameissä sillä jää massatuloksen alalaitaan, jossa yhdellä pisteellä vaikutus sijoitukseen on luokka 3-4 sijaa. Odotusarvona pidin itselleni nykykuntoon nähden +660 tulosta ja tuolla 660 tuloksella sijoitus olisi ollut 30 sijaa korkeammalla.
​
Pudotuskierroksilla vastassani oli Slovenialainen Rok Bizjak. Matsi lähti käyntiin hienosti ottaessani 4-0 johdon kahdella 29 sarjalla, mutta kun kolme seuraavaa sarjaa ammuin pisteille 27,26,27 päättyi kisa tasatulokseen 5-5- ja ratkaisu haettiin uusintanuolella. Suoritus lähti hyvin liikkeelle, mutta nuoli tippui vasemmalle kasille ja kun kaveri ampui 10, niin laulukuoro kutsui ja sijoitus 57. Ammutut pisteet reilulla 9 keskiarvolla, joka oli paremmin kuin alkukisa, mutta otteluissa tärkeää on voittaa oikeat kierrokset.

Joukkuekisassa meillä oli vastassa Chinese Taipei sijalta 9, kun me pääsimme Piipon Samulin ja Hepolan Jaakon kanssa mukana viimeiseltä 24 sijalta alkukisasta mukaan pudotuksiin. Vastustaja ampui odotettavan hyvin ja me ammuttiin omalla tasollamme, joten kuokkaan tuli 6-0. Oma fiilis tuosta kisasta oli kuitenkin hyvä, sillä ammuin omat suoritukseni mukavasti keskelle ja suoritustaso oli hyvää ja vahvaa. Joukkueella sijoitukseksi siis 17.

Mixed Team kisa oli vuorossa viimeisenä, johon lähdettiin Kuopan Tarun kanssa sijalta 20 ja vastustajaksi tuli Indonesia sijalta 13. Harmillisesti meidän ensimmäinen sarja osui vahvasti oikealle (ei siis saatu parilla harkkakierroksella tähtäinmerkkejä kohdilleen, kun kyseessä oli aamun eka matsi ja edellisenä päivänä harkkakentällä oli hyvin erilainen tuuli) ja hävittiin sarja pisteen erolla. Toinen sarja ammuttiin paremmin, mutta kympit jäi puuttumaan ja viimeisellä sarjalla ammuttiin jo kivasti keskelle pisteet 37, mutta kun vastustaja sai tuomaritulkinnan jälkeen yhdestä rajasta kympin päätyi tuo setti tasuriin ja hävisimme lopulta pistein 1-5. Tästäkin siis lopputulos 17 sija.

Näistä kisoista ei siis tulosten ja sijoitusten valossa jäänyt juurikaan jälkipolville kerrottavaa, mutta kun taso kovenee vuosivuodelta niin myös marginaalit pienenevät ja onnistuminen vaatii sitä että saa itsestään irti parhaan mahdollisen suorituksen ja näin se pitääkin olla! Kisaan mahtui kuitenkin useita hyviä pätkiä ja taas syntyi ajatuksia siitä, mihin treeneissä tulee keskittyä, että kisatilanteessa saa itsestään sen parhaan irti. Nämä KV-tason kisat kun ovat ainakin itselleni henkisesti hyvin erilaisia suorituspaikkoja kuin kotimaan kisat, joka tekee haasteelliseksi tilanneharjoittelun.

Kisajärjestäjä oli hankkinut paikalle myös paikalle Archery Lab:n, joka oli viritellyt treenikentälle kuvausstudion, jossa oli asennettuna 5 suurnopeuskameraa ja näin pääsi tutkimaan omaa suoritustaan useammasta kuvakulmasta. Materiaalin sai myös mukaan tikulle myöhempää analysointia varten samaten kuin nuolidatan, joka sisälsi jokaisesta nuolesta mitatun spinen 90 asteen välein tarkasteltuna. Mielenkiintoista keskustelussa nuolidatasta oli se, että kun nuoli ei ole ikinä täysin symmetrinen spinen osalta, niin mitatusta datasta päätellen kaikkein notkein puoli nuolesta tulisi asettaa plungeria vasten, tällöin saavutetaan anteeksiantavin viritys kyseiselle nuolelle. Hyviä ajatuksia siis syntyi tästäkin ja oli mukavaa päästä kuvauttamaan omaa tekemistä ja nuolen lentoa kunnollisilla suurnopeuskameroilla.

Tästä kun kisakausi saatiin polkaisua käyntiin, jatketaankin sitten lähes joka viikonloppu kisaamalla kotimaassa ja seuraavat KV-koitokset ovat heinäkuun lopussa Berliinin World Cupissa ja elokuun loppuun tavoitteena on ottaa paikka Puolan EM-kisoihin.

Perinteisestihän pitkänmatkan kisat aloitetaan aina hallissaPorissa ja niin tänäkin vuonna, kun PJA:lla oli 60-vuotisjuhlavuosi ja kisat oli nimetty tämän kunniaksi Juhlakarhuksi. Heti alkuun kävi myös ilmi, että nämä kisat jokainen haluaa voittaa, sillä palkintona oli äärimmäisen näyttävät pronssiset karhupatsaat, jotka olivat kyllä ehdottomasti hienoimmat palkinnot, mitä itse olen ikinä tavoitellut ja hyllyyni päässyt nostamaan! 

SM:n jälkeen tuli käytyä treenailemassa pari viikkoa Bangkokissa ja tultiin sieltä takaisin viikko sitten, joten pohjat kisaa varten olivat kohdillaan. Kävin viikolla vielä tekemässä pientä hienosäätöä viritykseen ja luottavaisin mielin siitä kisaan. Mutta vaikka pohjat olivatkin kunnossa niin törmäsin heti harjoitusnuolilla haasteisiin, kun nimetön lähti valumaan jänteeltä ja jouduin pohtimaan usean harkkasarjan ajan oikeaa ajatusta tuntuman löytämiseen nuolten suhahdellessa välillä suhteellisen kauas keskustasta. Lopulta sain kuitenkin juonen päästä kiinni juuri ennen kisan alkua.

Ensimmäinen puolikas meni fiilikseen nähden todella hyvin, vähän jopa liian hyvin, sillä tekeminen oli välillä melkoista hapuilua. No joka tapauksessa kisattiin Vikströmin Antin kanssa tasapäisesti ja päätin lopulta tulokseen 335 pisteen perässä kaimaa. Toinen puolikas vastaavasti tuntui jo tekemiseltään varsin paljon paremmalta, mutta kadotin jonnekin kympille osumisen taidon ja kiertelin ja kaartelin keltaisen laitoja pitkin, joka johti lopulta ok-tason tulokseen 327 ja siis lopputulokseen 662. Tämä jäi tuntumaan varsin vaatimattomalta, kun Vikströmin karkasi aivan käsittämättömän hyvällä ammunnalla kauas edelle lopputulokseen 678 ampuen toisesta puolikkaasta 342. Pakko tunnustaa, että todella nautin tilanteesta kisaviivalla, kun kuitenkin käytännössä ammuin itse ok/hyvä tasoista ammuntaa ja siitä huolimatta kaveri ottaa kaulaa koko ajan, näin se pitääkin olla ja kyllähän pistää omaakin ajatusmaailmaa uusiksi ja tavoitetta tekemiseen!

Matseihin lähdin siis kakkospaikalta ja kuten perinteistä Porissa ammuttiin timanttikaaviolla, jossa siis jokaisesta paikasta ammutaan ottelu ja kaikki kilpailijat siis ampuvat loppuun asti myös matseissa. Ensimmäiset ottelut olivat minulle suhteellisen helppoja etenin aina semifinaaliin asti suorilla 6-0 voitoilla. Semissäkin ammuin pari ensimmäistä todella vakuuttavaa ja kun loppuun tuli pari ok tason sarjaa niin tasureiden kautta otin voiton Mäenpään Eersota pistein 6-2. Finaalissa oltiinkin sitten taas kerran Vikströmin Antin kanssa vastatusten, joka oli varsin odotettua ja itselleni motivoivaa, sillä revanssiahan sitä hakee, kun alkukisassa tuli päihin. Ammuin ensimmäisen finaalinuolen vähän yliaktiivisesti yläkasille ja siihen perään 9 ja 10 eli 27 pistettä, joka ei riittänyt mihinkään kaiman 29 vastaan. Sain kuitenkin ammuntafiiliksen tällä sarjalla kohdilleen ja ammuin sen jälkeen todella hyvällä itseluottamuksella ja rauhallisella hallitulla tekemisellä 4 x 29 pistettä, joka oli tänään liikaa Vikströmille ja otin voiton lopulta pistein 7-3 ja pääsin siis keskikorokkeelle nostelemaan sekä kuparista kiertopalkintoa että karhupatsasta sekä kuuntelmaan hyväntahtoista kettuilua kisan promoottorilta Mäenpään Karilta siitä, että kiertopalkinnot kiertävät ikuisesti ja kuulemma niitä ei voi voittaa pysyvästi itselleen, no täytyy sitten pitää pitkäaikaislainassa ja treenata sen mukaan että pysyy!

Kisat olivat kaikinpuolin todella onnistuneet ja vielä tässä kohdassa täytyy kiittää Karia siitä, että jos jossain suomen maassa järjestetään huikeita jousiammuntatapahtumia, niin kyllä niiden ehdotonta eliittiä on aina ollut Porin kisat, joissa on tunnelmaa, homma pelaa ja urheilijat otetaan huomioon todella hienosti!

Ammuntafiiliksiltään kisa oli erittäin opettavainen. Alku oli todella vaikea ja tuntui, että homma ei meinaa lähteä käyntiin millään. Hyvällä itseluottamuksella ja avoimella ratkaisukeskeisellä ajattelulla kuitenkin solmut oikenivat ja kun kisaan tuli sopivasti lisämaustetta kovan tulostason myötä myös oma kilpailuhenkisyys pisti vipinää kinttuihin. Loppujen lopuksi erityisesti finaali muodostui yhdeksi parhaista kisoistani ja löysin sellaisia ajatusmaailman palasia, joita uskon pystyväni hyödyntämään kansainvälisissä kisoissa, joissa marginaalit ovat vielä näitäkin kisoja pienemmät.

Seuraavan kerran kisataan näillä näkymin sitten Antalyan World Cupissa toukokuun lopussa, mikäli nyt ei sitä ennen satu kisakalenteriin ilmestymään jotain mielenkiintoista. Nyt siis otetaan kuukausi rauhassa treenaillen ja sitten aloitellaan tämän kesän tositoimet! 

Mahtava laji, huippufiilis! Tänään se oli todellakin sitä ja kun saavuttaa tuplakultaa SM-kisoista niin tyytyväinenhän sitä on!

Eilinen alkukisa lähti käyntiin melko vaisusti ja osittain syynä oli varmaan viikon verran podettu flunssa, joka oli vienyt vähän voimia ja parhaan kontrollifiiliksen kropasta. Harkkanuolet olikin aikalailla haeskelua ja koko ensimmäinen puolisko oli ammuskelua ympäri taulua ja tulos oli harkkakuntoon nähden vaisu 288. Olin tässä vaiheessa kolmantena ja 5 pistettä kärkeä takana. Toisen puolikkaan alkuun ammuin 2x29 ja kolmannella sarjalla löysin ajatuksen miten jousta kuuluu ajaa ampuen bingon. Testailin tätä ajatusta seuraavalla kierroksella todeten että toimii ja siitä eteenpäin sainkin käydä viivalla luottavaisin mielin hakemassa bingoon oikeuttavat pisteet ja siirryinkin seurailemaan, että miten kauan kestää saada kärki kiinni. Piste pisteeltä onnistuin kuromaan eron kiinni ja jossain 7-8 sarjan ympärillä siirryin kärkeen. Viimeisen sarjalla viimeisellä nuolella kävi mielenkiintoinen tilanne. Jännitystaso oli normaali ja ei varsinaisesti vaikuttanut tilanteeseen, mutta ajatus harhautui kisaviivan taakse, jossa tuomarit puivat kovaan ääneen tilannetta, että jonkin välinerikon vuoksi ketään ei saa päästää taululle. Korvissa soi, kukaan ei mene taululle, kukaan ei mene taululle, tuff, ja nuoli löytyi ysiltä. Lopulta siis 7 bingoa putkeen ja viimeisellä 29 ja kokonaistulos 297, joka on oma paras 30n tulos ikinä! Alkukisan tulos 585 antoi myös piikkipaikan pudotuksiin, josta olin niin ikään äärimmäisen tyytyväinen.

Joukkueella saimme olla myös ylpeitä, sillä sekä masa että tero olivat ammuskelleet myös keskelle ja aloitimme joukkuekisan piikiltä. Pari ensimmäistä ottelua meni kokolailla puhtaasti, mutta semissä olikin vähän jännempää. Pienen aikataulusekoilun vuoksi hain pojat kahvijonosta ampumaan kisaa Kemiläisiä vastaan ja ammuskeltiin tuo matsi suhteellisen ympäritaulua, mutta voitettiin kuitenkin. Finaalia ennen tankkailtiin safkaa niin että oli hyvä energinen fiilis ja päätettiin ampua keskelle paremmin kuin edellisissä matseissa yhteensä. Tämähän toteutui ja vaikka Oululaiset ampuivat todella kovaa tasoa niin meidän 178/180 ei jättänyt heille mitään mahdollisuuksia ja pääsimme pokkaamaan joukkuekullan! Todella huippufiilis ampua tällaisella joukkueella, jossa on huippuhyvä joukkuehenki ja k******u välittämisen syvin olomuoto.

Sunnuntaina jatkettiin henkilökohtaista kisaa pudotuksilla ja minä pääsin aloittamaan bye kierroksella, sillä mukana oli vain 31 ampujaa. Muutama ensimmäinen ottelu meni heittämällä läpi ja ensimmäinen tiukempi tilanne oli quarterfinaalissa Markkasen Jaria vastaan. Ammuin ensimmäisen sarjan viimeisellä nuolella 8 ja menetin pisteet ja kun toinen meni tasuriin olin häviöllä 1-3. Tässä kohdassa sain koneen käyntiin ja ammuin X-bingo, 29, X-bingo ja voitin 7-3. Semissä suhteellisen helppo voitto Piippoa vastaan ja finaalissa vastaan asettui tämän talven ranking 1 ja viime kesän SM-finaali vastustaja Antti Vikström. Matsi oli äärimmäisen tasainen ja kovatasoinen. Alkuun tekemiseni oli jännittynyttä, mutta ammuttuani yhden kasin, kävin mielessäni läpi ajatusleikin, että tämä tilannehan on sellainen jota olen tavoitellut, joten tästä saa nauttia ja tämän jälkeen ammunta rentoutui selvästi. Johdin ottelua useaan otteeseen, mutta Vikström tasoitti aina tilanteen ja päädyimme lopulta 5-5 tilanteeseen eli viime kesän tapaan mestaruus ratkaistiin uusintanuolella. Viivalle astuessa mieleni valtasi taas täysi rauhallisuus ja itsevarmuus ja täräytin nuolen X-kympille, joka sinetöi voittoni toisen Antin hyvää kymppiä vastaan. Olipahan hieno finaali ja oli mahtavaa voittaa, kun ammuttiin molemmat todella hyvin ja päätettiin kisa jälleen kerran tuollaiseen dramatiikkaan!

​Jos vielä siirtää muutaman ajatuksen menneeseen harjoituskauteen niin olen ampunut nyt kuukauden verran maksimipaksuisilla 2314 putkilla ja vaihtaminen näihin oli todellakin oikea päätös tälle kaudelle. Alumiiniputki on kriittisempi laukaisuvirheille kuin hiilikuitu, mutta tänä talvena ammunta on kulkenut sen verran hyvin, että olen saanut tästä selvää hyötyä tuloksiini verrattuna aiempiin kausiin, kun olen kyseisiä nuolia käyttänyt. Toinen muutos jonka tein alumiiniputkiin vaihtamisen jälkeen oli siirtyminen harjoituksissa pelkästään taljatauluun harjoittelemiseen, joka on tuonut fokusta keskelle ampumiseen todella paljon. Välillä homma on toiminut niinkin hyvin, että haave on ollut osallistua kisoihin taljaluokkaan, mutta säännöt pirulaiset edellytyävät jonkinlaisten pyörien kuulumista jousen varusteisiin.
\n
\nNyt seuraavaksi olisikin tiedossa vähän ulkomaan treenileiriä ja sen jälkeen Porin hallikisojen nautta valmistautuminen hienoon kansainväliseen kisakauteen 2018, johon tulee sisältymään ainakin Antalyan ja Berliinin maailman cupin kisat ja päätavoitteena on Puolan EM-kisat joihin karsinta aloitetaan kesäkuussa.

Viimeiset 18m kisat ennen SM:ä tuli kisattua Äetsässä järjestetyissä Kalaneuvoksen nuolissa, joissa on perinteisesti arvonnassa erilaisia kalatuotteita. Äetsän kisat ovat erityisen mielekkäät juuri tästä ideologisesta syystä, sillä seuralla on halu järjestää hienoja kisoja ja tarjota ampujille hieman odotusarvoa parempaa!
\n
\nViimeaikoina ammunta on sujunut huikean hyvin treeneissä ja olikin mukava lähteä kisaviivalle katsomaan miten homma sujuu noin niinkuin oikeasti. Alku oli melko väkertämistä sillä sorruin taas kerran liian tarkkaan tekemiseen ja yrittämällä yrittämiseen, jonka johdosta missasin ensimmäisellä 6 kierroksella todella paljon pisteitä. Tämän jälkeen kun mielessäni makustelin vaihtoehtoja jatkoon tajusin että lopetetaan kaikki turha tekeminen ja miettiminen ja annetaan itselle lupa vain ampua. Eipä liene yllätys että se toimi ja kun ei turhia mielenrajoituksia ollut sujui ensimmäisen puolikkaan loppukin jo mallikkaasti ja ammuin tuloksen 288. Toinen kierros olikin sitten muutamaa ajatusvirhettä lukuunottamatta loistavaa tykitystä ja tulos 294 kertoo varmaan kaiken oleellisen. Sivusin siis kauden parasta 582 ja parantelin pisteitä myös rankingissa, tosin kärjessä viilettävällä Vikströmin Antilla on vielä muutaman pisteen kärki ennen SM:ä.
\n
\nPudotuksissa sama loistava osuminen jatkui ja voitin matsit 6-0, 6-0, 6-2 ampuen kierrokset 87, 89, 118 eli uudelleen 294. Kaikenkaikkiaan siis loistavat kisat ampua pääosin keskelle ja nousta lopulta podiumin keskimmäiselle koronkeelle.
\n
\nKisan edesottamusten myötä syntyi myös päätös ampua SM-kisat mötköillä. Tarkoittaa siis paksuilla 2314 putkilla, jotka virittelin yhteen varastossa olleeseen Wiawis runkoon edellisen surkuhupaisen Jyväskylän kisan jälkeen vain sen vuoksi kun sellaiset on varastossa ja niin voi tehdä ;) On kyllä todella makea fiilis ampua maksimipaksuilla nuolilla varustettuna isoilla luonnonsulilla, jotka lentää 18m yhtä kauan kuin X10:t lentää 90m ;) Viimeaikojen treenit taljatauluun ovat antaneet kovaa tulosta verraten jopa normitauluun ampuen ja tämä päivä vahvisti fiilistä, joten näemme siis SM:ssä alumiinipötköjen kera :)

Heti näin alkuun toteamus, että onnistumisista tulee nauttia sillä ne ovat tulos kovasta hyvin tehdystä työstä ja epäonnistumisista taas vastaavasti tulee oppia, sillä ne ovat paras opettajasi ja tänään pääsin nauttimaan siitä opista ;)
\n
\nTosiaankin toisinaan sitä osuu tai sitten sitä ei osu ja nämä tämän viikonlopun Luolanuolet kisa Jyväskylässä oli tätä jälkimmäistä kategoriaa. Niin sanotusti ei jäänyt jälkipolville kerrottavaa, mutta kerrotaan nyt jotain kuitenkin.
\n
\nAloitetaan kisan ylivoimaisesti parhaasta hetkestä, joka ajoittui nuolille 88-90, kun ammuin kisan ensimmäisen bingon. Pakko sanoa, että jos joskus on bingosta ollut hekumoissaan niin tästä todella tunsin varsin euforista oloa, kun se vihdoin viimein tapahtui, varsinainen "miracle" :)
\n
\nEnsimmäiset 3 x30 nuolen sarjat olivat varsinaista tervanjuontia ja osumakuvio olisi ollut varsin kelvollinen 90m ammuttaessa, mutta kun matkana oli 18m, niin hurraa huutoja ei juuri herunut. Mukaan mahtui 16 punaisen osumaa ja tosiaan bingotili aukesi vasta ihan lopussa, joka olikin sitten päivän pelastajana varsin kelvollista. Jousiampuja yleensä tuntee olevan juuri niin hyvä kuin viimeinen sarja tai tulos niin loppu jätti kuitenkin jonkinlaisen positiivisen vireen kunhan pyyhkii lähimuistin tyhjäksi. Totaalina siis tulokset 282+277=559 ja 279+290=569 eli kokonaisuudessaan 1128, jolla irtosi 3 sija.
\n
\nMitään yhtä syytä öäivän haasteisiin ei varmastikaan löydy, vaan ne johtuivat monen asian summasta. Viimeiset viikot on tullut treenattua suhteellisen kovaa sekä ammuntaa, että fysiikkaa ja kun siihen lisää turhan vähälle jäänyt lepo, vähän duuni stressiä, aamun pirun aikainen herääminen ja 3h ajomatka sekä hävettävän huonosti tehty psyykkinen valmistautuminen kisaan oli tulos tänään tämä. Koko päivän tuntui, että kroppa ei lähde toimimaan ja hermotus ei toiminut ollenkaan, joka näkyi omaan normitekemiseeni verrattuna todella säpsyisinä suorituksina. Tein vielä sen virheen, että lähdin testailemaan erilaisia asioita tekniikassa ja se harvoin parantaa suoritusta ainakaan minulla.
\n
\nVaikka alkuun yrittikin tulla melko raskas ketutus päälle niin tämä oli kuitenkin varsin hyvä kisa katsoa, että miten pää kestää lähteä ratkaisemaan ongelmia. Loppuviimein sain käännettyä harmituksen ratkaisukeskeiseksi ja onnistuin ampumaan viimeisen neljänneksen jo ihan normitasolleni, joten siitä olen kyllä tyytyväinen. Aina hommat ei mene kuten suunnittelee ja sitten täytyy vain kääriä hihat ja ryhtyä hommiin. Nyt ainakin tiedän mitä jatkossa en tee ja mitä teen valmistautumisen suhteen.
\n
\nSeuraavat kisat onkin sitten parin viikon päästä Äetsässä, joten nyt fiksua treeniä siihen asti.

Olipahan taas mielenkiintoinen päivä nauttia jousiammunnan ihmeellisestä maailmasta tällä kerralla Riksussa. Voitto napsahti kovien seurakavereiden Masan Ja Teron edestä lopulta muutaman pisteen erolla ja siitä täytyy olla tyytyväinen.
\n
\nViimeisen viikon aikana ammuntaan on alkanut löytyä vanhaa tuttua rentoa itseluottamusta ja lähdinkin kisaan varsin toiveikkain fiiliksin. Huomasin kyllä heti aamusta, että kisatilanne on kisatilanne ja ainakaan rahkeet eivät vielä ihan tuohon treenirentouteen riittäneet, mutta sain rakennettua kuitenkin pitkiä pätkiä todella loistavaa tekemistä, jotka antavat kyllä vahvaa itseluottamusta.
\n
\nTottakai kisaan aina mahtuu myös draamaa ja ne hetket on tietysti aina niitä kutkuttavimpia puheenaiheita. Mikä siinä onkin, että kisasta muistetaan ne muutama dramaattinen hetki ja 90% huipputekemisestä unohdetaan. No mutta jaetaan kuitenkin draamakin, joka ajoittui puolikkaiden loppupätkiin. Ensimmäisellä 30 nuolella hyydyin harmittavasti 3 viimeiselle sarjalle ampuen 3x28 kun alla oli 4x30. Ja lopputulokseksi tuli 290. Tästä mentiin yli tasaisella toisella puolikkaalla niin ikään tuloksella 290. Kolmannella 30 nuolella olin ihan huikeassa vauhdissa ennen viimeistä kolmea nuolta, kun olin ampunut vain 4 ohi kympiltä 27 nuolella. Jostain kummasta onnistuin keräämään mieleeni kovat henkiset paineet ja kun viimeisen kierroksen kaksi ensimmäistä nuolta jäivät alaysille nousi mieleen pakko ampua kymppi ja kun oikein puristin ja yrittämällä yritin onnistuin lopulta ryssimään nuolen 8 ja siis tipuin tulokseen 292. Surkuhupaisaa, että paras puolikas tuloksessa 290+290+292+290=1162 sisälsi kuitenkin suurimman pettymyksen.
\n
\nSynkkyyteen ei saa vaipua ja sellainen ei ole millään tavalla mielessäkään, vaikka tarinan jaoinkin teille. Päivän kohokohta oli itselleni ehdottomasti se, että ammuin 86 kympistäni 39 X-kympille, jota pidän kovana saavutuksena ja olen siihen enemmän kuin tyytyväinen, sillä tuo tarkoittaa, että olen ampunut keskimäärin koko kisan todella keskelle. Jatkossakin harjoittelu tulee sisältämään aktiivista taljaspottiin treenaamista fokusoinnin parantamiseksi.
\n
\nOmien laskelmieni mukaan nousin Rankingissa kärkeen tämän päivän pohjalta ja ensi viikonloppuna lähdetään parantelemaan tuloksia Jyväskylän tuplakisaan.
\n
\nNiin ja tulipa vahvistettua osallistuminen Antalyan World Cup kisaankin, sekä ilmo sisällä Berliinin World Cupiin joten kesäkausi ja siihen valmistautuminen alkaa mielessä kutkuttelemaan.

Paluu voittavaan kantaan jouskarikisoissa tiukan rupeaman jälkeen tällä kerralla Iitissä kisatuissa Tiltu Star kisoissa.

Alkukisa meni tasaisessa väännössä Kuopan Tarun kanssa kun johdettiin molemmat kisaa vuorotellen eron ollessa koko kisan 1-2 pistettä puolin toisin. Taru venyi lopulta huikeaan suoritukseen parannellen omaa ennätystään lukemiin 580 minun jäädessä pisteen päähän toiselle sijalle puolikkailla 289 +290.

Finaalissa byen jälkeen pudotin seurakaverin Pyylammen Teron suoraan 6-0 ammutuilla pisteillä 88. Finaalissa kohtasin Sistosen Anteron, joka oli pudottanut Tarun pronssiotteluun. Ensimmäisen sarjan haparoinnin jälkeen vein myös tämän setin 6-2 ampuen pisteet 116 ja pääsin pokkaamaan kultaa taas vaihteeksi.

Olen työstänyt ajatusmaailmaani viimeaikoina melko paljon ja tämän vkl ajatuksena oli tehdä kisapäivän aikana mentaaliharjoitusta kylmälaukauksilla kuminauhalla koko kisan ajan. Tämä toimi erittäin hyvin ja pystyin käsittelemään kisan aikana nousseita ajatuksia ja haasteita tekemisestä suhteellisen hyvin, joka selvästi siivitti tämän kauden ennätykseen ja ehdottomasti parhaaseen kisaani.

​Ensi viikonloppuna olisi taas tarkoitus olla tulessa kisaviivalla tällä kertaa Riihimäellä ja mikäs siinä kun tältä viikonlopulta jäi todella huippufiilis tekemiseen!

Tällä kaudella ammutaan merkittävä määrä tupla 18m kisoja ja omalta osaltani tämän putken aloitti Turun tuplakisa.
\n
\nEnsimmäinen kisa sujui suhteellisen hyvin omaan tekemisen tasoon harjoituksissa verraten ja olinkin kärjessä kisan puolivälissä tuloksella 570 (286+284).
\n
\nToisessa kisassa vielä ensimmäinen puolikas meni samaa tahtia, mutta toisen puolikkaan puoleen väliin mahtui kolmen sarjan "total black out" ja kerrytin kokonaispisteitä vain 564 (285+279) ja tästä puolikkaasta saalistin vasta 3 sijan.
\n
\nNiin ikään kokonaistuloksissa olin lopulta 3, kun koko kisan voiton vei Mäenpään Eero tuloksella 1150 (569+581), toisena oli seurakaveri Hatavan Matti pistein 1145 (564+581) ja minä kolmantena pisteillä 1134 (570+564).
\n
\nKokonaisuudessa koko päivän ammunta tuntui suhteellisen haasteelliselta ja se kulminoitui viimeisellä neljänneksellä. Toisaalta taas olen suhteellisen tyytyväinen lopputulokseen, sillä tuolla tunteella olisi lopputulos saattanut jäädä vaatimattomammaksikin.
\n
\nNo mutta seuraavia koitoksia kohti, mukavaa oli jokatapauksessa olla kisakentillä taas ja seuraavia odotellessa.

Pikkuhiljaa MM:n jälkeen on tullut halliin siirryttyä 18m treenien pariin ja kisakausikin on tullut jo avattua parilla kisalla.

Nyt viikonloppuna kisattiin Äetsän Jousiampujien vieraana Kinkkukisoissa. Alkukisa oli varsin tuskainen, kun vähän väliä tuli vaikeita sarjoja joissa nuolet eivät juurikaan löytäneet tietään keskelle ja lopputulokseksi kertyi vain 569 (282+289), jolla pääsin pudotuskierroksille mukaan kolmannelta paikalta.

Pudotuksissa ammunta lähti kulkemaan paremmin sillä asennoituminen tekemiseen koheni huomattavasti kisan merkittävyyden osalta. Selvitin tieni finaaliin alkukisan kärkeä seurakaveri Matti Hatavaa vastaan. Matsista tuli varsin tiukka vaikka vitsailtiinkin alkuun Belgradin toisinnolla, jossa voittaja oli vähiten huono. Molempien ollessa välillä johdossa päädyttiin lopulta tasatilanteen kautta uusintanuolelle, jonka voitin parin millin erolla ysille ammutulla nuolella.

Vaasassa kisattiin pari viikkoa aiemmin itsenäisyyspäivän kisoissa ja siellä onnistuin alkukisassa ihan mukavasti ensimmäisellä puolikkaalla ampuen 291. Toisella puolikkaalla ammuin niinikään varsin hyvin mutta rajat eivät olleet niin suotuisat ja tuloksella 284 keräsin kokonaisuudessaan pisteitä kasaan 575. Tällä tuloksella piikkipaikalta pudotuskierroksille ja siellä finaalissa voitto vanhasta seurakaverista Laurilan Pentistä.

Kokonaisuudessaan hallikauden alku on ollut varsin vaisu tulostasoni osalta, mutta toisaalta siinä näkyy vahvasti myös treenimäärät ja motivaatio 18m harjoitteluun. Kisatilanteet sen sijaan ovat olleet varsin mielenkiintoisia ja kun pohja ei ole ollut parhain niin omaa memtaliteettia on päässyt treenaamaan kyllä melkoisen paljon muuttuvissa kisatilanteissa. Esimerkiksi Äetsän kisassa ammuntatila oli todella kapea ja joutui koko ajan rytmittämään omaa ammuntaa muiden ammunnan mukaan joka oli mentaalisesti hyvää harjoitusta.

​Seuraavan kerran kisailua sitten ensi vuoden puolella.

Alunperin suunniteltu välivuosi vaihtui MM-kisareissuun Meksikoon ja mikäs siinä aina se on kunnia edustaa hienoa maatamme suomipaidassa.
\n
\nKauas on pitkä matka ja kotiovelta lähtiessä Meksikon kisahotelliin taisi matkaan kulua lähes vuorokausi aikaa. Pari ensimmäistä päivää meni 8h aikaeroon totutellessa, paikkaan tutustuessa ja treenaillessa. Sää 2 kilometrin korkeudessa Mexico Cityssä oli iltapäivisin varsin lämmin reilu 20 C, mutta aamuisin sai olla pitkää paitaa päällä sekä hirvennahkakintaat kädessä, sillä aloitellessamme 9 aikaan oli vielä monena aamuna reilu 10 C lämpöä.
\n
\nOma alkukisani oli maanantaina iltapäivästä ja siitä ei ihan hirveästi jäänyt kerrottavaa. Alkuun missasin pari sarjaa pieneen kisajännitykseen ja sen jälkeen en saanut koko kisan aikana kiinni, että millä tavalla tuuleen olisi pitänyt ampua ja miten se olisi pitänyt huomioida. Jostain syystä tuntui, että suhteellisen kevyeltä tuntuva tuuli vei osumia todella paljon ja suunta vaihteli siten, että ammuskelin sitten koko kisan ympäri taulua. Oma tulokseni jäi vaatimattomaan 630 (316+314) ja noin 20 pistettä alle oman normitason, jota olisin odottanut ampuvani tuohon ilmaan. Kärkikin tosin jäi 20 pisteen päähän normitasosta, joten kai se tuuli sitten heilläkin vaikutti. Lopullinen sijoitus oli alkukisasta 80, joten sain pudotuskaaviosta vastustajakseni sijalta 33 Malesian xxxx.
\n
\nAlkukisan jälkeen, onneton tuuliammunta ja selittämättömän huonot osumat korpesi kohtuullisesti ja käytinkin tiistain, joka oli vapaapäivä meidän luokassa jousen säätöjen tarkistamiseen. Jonkin verran päädyin tekemään tunausta hienosäätöihin ja mielestäni nippu parani jonkin verran ja kuten luottamuksen osoitukseksi uusiin säätöihin ammuin toisen kerran elämässäni 9 nuolen harjoituskierros bingon.
\n
\nKeskiviikkoaamu valkeni tyynenä ja aurinkoisena ja päästyämme reilussa tunnissa hotlalta kisapaikalle 5km matkan Mexico Cityn ruuhkissa hankittiin ensimmäisenä lähi Starbucksista kahvia koneeseen ja sen jälkeen lämmittelyt ja valmistautuminen. Harkkasarjat ammuin vähän vaihdellen puolelta toiselle huomaten taas kisajännityksen nostavan päätään. Kisa lähti myös käyntiin pienellä hermoilulla ja otin nokkiin kaksi ensimmäistä sarjaa surkeilla 24 ja 25 pisteen kierroksilla. Toisen kierroksen viimeisellä nuolella sain kuitenkin juonen päästä kiinni lähinnä laukauksen suunnan osalta, jota lähdin sitten toistamaan ja löysin tuosta ajatuksesta sellaisen pandoran lippaan, että vieläkin hekumoin, miten voikaan tulla uusia ulottuvuuksia tekemiseen. Ammuin kolmella viimeisellä kierroksella 29, 30, 29 ja on oikeastaan vain kohtalon kettuilua, että tuollaisilla sarjoilla ottaa kaksi tasuria ja häviää matsin 4-6 ja sijoittuu lopulta jaetulle sijalle 57.
\n
\nMuista suomalaisista Kuopan Taru osoittaa sellaista nousukiitoa, että oksat pois. Alkukisan hieno lähelle SE-tulosta ammuttu 641 antoi sijan 31 ja hienojen kahden matsivoiton jälkeen vasta hallitseva olympiavoittaja pysäytti Tarun kolmannella kierroksella. Tarun sija 17 on ainakin 2000-luvun paras MM-saavutus suomen naisilta. Seurakaveri Pyylammen Tero sen sijaan koki saman kohtalon itseni kanssa tippuen ensimmäisellä kierroksella uusintanuolen jälkeen.
\n
\nVaikka kisa meni kokonaisuudessaan päin mäntyä, niin olen ihan todella tyytyväinen ja innoissani uusista ajatuksista, joita tuo matsi toi mieleeni tekemisen osalta. Vielä on vaikea sanoa ennenkuin pääsee kunnolla paineen alla useamman kerran testailemaan, mutta fiilis on tällä hetkellä se, että ratkaisin 10 vuotta kestäneen ongelmani millaisella ajatuksella paineen alla tulee ampua. Näin ns. "välivuoden jälkeen" olen ihan todella innoissani aloittelemaan treenejä kohti kautta 2018
\n
\nNyt muutama viikko paussia ja vähän muuta tekemistä, sitten siirtyminen hallimoodiin ja kait sitä loppuvuoden aikana 1-2 kisaa 18m täytyy ottaa alle, sillä suomessa on käynnistynyt uusi mahtava ranking systeemi, jonka finaalipaikkaa lähdetään metsästämään ensi elokuulle.