Kesäkausi 2015 paketoitiin tänään olympialaisten testikisoissa Riossa. Alkukisan 31 sijan kohdalta sain vastustajakseni viime vuoden halli-MM kultamitalistin Australian Ryan Tyackin sijalta 34. Aussi oli tällä kertaa minua parempi ja vei ottelun nimiinsä 1-7 joten tällä kertaa tyytyminen oli 33 sijaan.

Ilma oli tänään ensimmäistä kertaa todella tuulinen täällä ollessa, joka taisi olla toisaalta ihan hyvä sillä lämpöäkin oli reilusti yli 30 C ja tuo kisakenttä on kohtuullisen lämmin paikka pienemmilläkin asteilla. Tuo lämmin lehmän henkäykseen verrattava tuuli oli ainakin harkkakentällä suhteellisen kavala, kun sitä ei juuri huomannut ja kentän rakenteen vuoksi lipuista ja tuulipusseista ei ottanut mitään selvää, mutta osumista sen sitten huomasikin. Harkat ennen matsia olivat sekä tämän, että matsiin valmistautumisen osalta nousevan jännityksen vuoksi haasteelliset, mutta loppua kohti osuminen meni parempaan suuntaan ja lähdin luottavaisena otteluun.

Matsi lähti käyntiin ihan ok:sti ja ensimmäisestä setistä ammuttiin tasurit, mutta tämän jälkeen hävisin pari settiä yhdellä ja yhden kahdella pisteellä, kun osumat jäivät aavistuksen alas ja vasemmalle. Tuo on normaali suunta minulle jännittävissä tilanteissa ja nyt tilanne nosti paineen sille tasolle, joka vaikutti tekemiseen. Täytyy silti sanoa, että harmittavan lähelle ammuin rajoja auki, monta kymppiä ja ysiä jäi muutaman millin päähän uupumaan. En osaa varsinaisesti sanoa millainen vaikutus tuulella oli tämän päivän osumiin, ehkä jonkinlainen, sillä muutamalla nuolella jouduin odotella puuskan ohi tyyntymistä siitä 20s aikaikkunasta, mutta tuulihan se kaverillekin, joten kyllä omaan piikkiin häviö meni täysin ja Aussi oli tänään parempi!

Finaaliareena tai Field of Play (FoP), kuten sitä näissä karkeluissa kutsutaan osaa sitten olla kerta toisensa jälkeen jännittävä kokemus. Erityisesti tällä kerralla oli extra haasteena vielä se, että kun olen näissä kisoissa yksin matkassa, niin olen myös yksin erityisesti finaalikentällä, ilman coachin tuomaa mentaalista tukea. Tiesin toki etukäteen ennen lähtöäni näihin kisoihin, että haastava paikka tuo tulee olemaan, mutta juuri se oli se syy miksi tänne tulin. Juuri tuossa paikassa itseä täytyy haastaa, sillä tuota tunnetta mikä finaalikentällä on ei pysty missään muissa olosuhteissa tuntemaan ja harjoittelemaan ja sen takia niihin tilanteisiin pitää itseään laittaa. Toki olisi ollut mukava voittaa ja harjoitella tuota tilannetta lisää, mutta "nyt kävi näin", kuten eräs tunnettu jousiammunta-ajattelija, joskus on sanonut. Vaikka tulos ei ole itseäni tyydyttävä, niin siitä huolimatta taas opin itsestäni paljon ja uskon olevani taas paljon valmiimpi seuraavaan mahdollisuuteen ampua finaalikentällä kv-tasolla.

Mutta vielä siitä coachin merkityksestä finaalikentällä, sitä ei voi olla todellakaan vähättelemättä ja näenkin äärimmäisen tärkeänä asiana että niissä kisoissa joissa halutaan kansainvälisesti menestyä tulee myös tämä asia olla kunnossa, täällä taisin olla porukan ainut "yksinäinen susi". Liittyen tähän, olen katsellut tässä parin päivän aikana melko monta matsia läpi joissa on todella kovia top-10 tason ampujia ja ei tuo tilanne näytä suurimmalle osalle heistäkään olevan helppo. Väitän, että se mentaalinen tuki minkä valmentaja siihen tilanteeseen tuo sekä analyyttinen tulkinta mihin ampujan tulee keskittyä on hyvin merkittävässä osassa onnistumisista. Urheilija on se joka kaikista onnistumisista saa huomion, mutta pääsääntöisesti urheilijan taustalla on vahva ja ammattitaitoinen porukka mahdollistamassa saavutukset. Tämä tuleekin ymmärtää menestystä tavoiteltaessa, kukaan ei pärjää yksin eikä tarvitsekaan pärjätä. Tämän vuoksi toivonkin, että suomeen syntyisi entistä parempi ja vahvempi valmennuskulttuuri jousiammuntaan, sillä se on yksi tärkeä avain menestykseen.

Nyt reissu jatkuu vielä muutaman päivän verran harjoitusleiriä pitäen, mikäpä voisi olla parempi paikka harjoitella tulevia olympialaisia ja sitä edeltävää karsintaa varten kuin itse tulevien olympialaisten kisakenttä! Seuraavia kisakommentteja tulee sitten jossain vaiheessa, kun aloittelen hallikautta!

ANALYYSIÄ KESÄKAUDESTA 2015
Kaksi kertaa oman ennätyksen rikkominen ensin Bakussa Euroopan Games kisoissa tulokseen 664 ja sitten Kokkolassa tulokseen 668 olivat todella hienoja hetkiä, erityisesti Bakun onnistuminen jäi mieleen, kovassa paikassa ennätyksen tekeminen on todella palkitsevaa. Lisäksi kauden 4 parhaasta tuloksesta kolme syntyivät kansainvälisissä kisoissa ja lisäksi, vaikka MM-kisojen tulos ei ihan kärkeen ylläkään, niin nostaisin sen hyvin korkealle kuitenkin, sillä tuo tulos ammuttiin todellakin tuuleen. Alkukisojen osalta kaikki on siis mallillaan KV-tasolla kisatessa ja tämä kesä on näyttänyt, että reserviä löytyy vielä parannellakin tuloksia, joten ensivuotta odotellessa!

Kisamenestyksen suhteen Antalyasta pokkasin parhaan World Cup tason sijoitukseni 9 sijalla, Bakussa olin 17 ja täällä sekä MM:ssä 33. Lisäksi alkukisoissa Antalya 47, Baku 16, MM 41 ja täällä 31 kertoo, että oikealla tiellä ollaan. Huomioon pantavaa Bakua lukuunottamatta kaikissa sijoituksissa on se, että olen ns. massasijoituksilla, joissa muutaman pisteen parannuksella nousee huikeasti, eli vuosi lisää treeniä ja varmuutta sitä kautta tekemiseen, niin tuolta noustaan kohisten kovillekin alkukisa sijoituksille ja parempiin kaaviolähtökohtiin.

Mainittavan arvoista lienee vielä olevan, että World Rankingissa olin MM-kisojen jälkeen sijalla 45 ja Euroopan Rankingissa sija on 20, joten kausi on ollut tilastollisesti loistava!

Tekeminen teknisesti on vakiintunut reilu puolitoista vuotta sitten tehtyjen muutosten osalta hyvälle tasolle ja todellakin tällä hetkellä tunnen, että teknisen suorituksen osalta mahdollisuudet ovat vaikka mihin! Tottakai parannettavaakin vielä löytyy ja talvelle onkin tiedossa tekniikkaharjoittelua, mutta se rajoittuu lähinnä nykyasioiden viilaamiseen entistä paremmalle tasolle.

Suurin asia kuitenkin mitä tässä tämän kesän ja oikeastaan parin viimeisen vuoden aikana on tapahtunut, on tapahtunut korvien välissä. Ei sillä että se olisi vieläkään kunnossa, mitä ehkä tänäänkin tuli taas itsekin kovin epäiltyä, mutta suunta on kuitenkin ehdottomasti oikea. Olen saanut paljon muutoksia aikaan omassa suhtautumisessani moniin itselleni hallaa tehneisiin asioihin kisatilanteissa, joka on merkittävästi parantanut omaa suoritustasoani ja olen siihen äärimmäisen tyytyväinen. Sitä siis edelleen kehitellessä ja jatkojalostaessa seuraavaan vuoteen!

Sydämelliset kiitokset kaikille taustajoukoilleni ja minua tukeneille, jokaista teistä on tarvittu näiden saavutusten saavuttamiseen!

Tätä kesäkautta ei voisi hienommalla tavalla päättää, kuin ampumalla tulevien Rio de Janeiron olympialaisten testikisassa. Paikka on äärimmäisen mielenkiintoinen Sambodromo, joka toimii Rio de Janeiron helmikuisten sambakarnevaalien päänäyttämönä. Kisa-areena on siis käytännössä katu, jonka molemmilla puolilla on korkeat betoniset kymmeniätuhansia katsojia vetävät katsomot. Koska katu on melko epätasainen on sekä ampujat että taustat nostettu noin 1,3 m korkealle korokkeelle, joten ammuntafiilis on vähintäänkin mielenkiitoinen. Lisäksi lämpötila tuolla kivikujalla  pääsee nousemaan melkoisen korkeaksi, sillä tuuli ei juurikaan tuonne pääse osumaan.

Alkukisa tosiaan ammuttiin tänään ja semmoisella perussuorituksella tulos 654 ja sija 31. Jonkinverran odotin parempaa tulosta, mutta nuolet kiertelivät ikävästi rajoja ja nyt oli tyytyminen kauden kolmanneksi parhaan tuloksen sivuamiseen. Tekeminen tuntui kuitenkin hyvältä, joten vahva fiilis jäi jatkoa ajatellen. omalta osaltani puolikkaat olivat melko tasaista niin tekemisen kuin tuloksenkin suhteen, mutta ilmeisesti osalle porukasta toiselle puolikkaalle virinnut kevyt tuulenvire jonkin verran vaikutti ainakin tuloksia katsellessa.

Kisat jatkuu sitten torstaina 22:18 suomenaikaa ensimmäisellä ottelulla Australian Ryan Tyackia vastaan.