PROLOGI
tärkeintä on matka, päämäärään saavutaan sitten kun sen aika on. Omalta osaltani tämä matka jatkuu kohti Pariisin olympialaisia 2024, sillä paikkaa ei Tokion kisakoneeseen irronnut viimeisestä olympiakarsinnasta Pariisista.

tämä olympiadi on ollut itselleni todella erilainen kuin aikaisemmat Lontoon ja Rion päätavoitteet. Suhtautumiseni on muuttunut niistä ajoista, kun mustavalkoisesti elin ja hengitin pelkkää olympiatavoitetta, silloin kisakoneesta ulosjääminen oli todella musertavaa. Olin itseasiassa jo lopettamassa Rion jälkeen, toinen karvas pettymys pisti miettimään vakavasti, minkä ihmeen vuoksi jatkan pään seinään hakkaamista. Lopetinkin silloin ja maltoin olla jopa 4 kuukautta ihan oikeasti ampumattakin, jolloin tuli tehtyä paljon muita asioita kuten esimerkiksi opeteltua uusia asioita, kuten laitesukeltamista. Jossain vaiheessa kuitenkin ymmärsin, mitä jousiammunta minulle merkitsee ja se oli huomio, jonka myötä olen todella osannut nauttia näistä edeltävistä neljästä vuodesta.

Jousiammunta on minulle yksinkertaisesti tapa elää ja olla. Suurinosa ihmisistä joita pidän aitoina ystävinäni liittyvät jollain tavalla tähän piiriin ja se on yksi tärkeimmistä syistä, miksi palasin takaisin radalle, yhteisössä on siis voimaa. Jousiammunnan kautta on myös koettavana kaikki maailman tunteet, itsensä ylittäminen on niistä tunteista se suurin mitä jokainen haluaa varmasti jollain tasolla tavoitella. Lisäksi koen, että jousiammunnan kautta pystyn ammentamaan työelämään asioita, joita olisi todella vaikea saavuttaa mistään muualta. Tämä ei kuitenkaan tarkoita minulle enää sitä, että asioita täytyy tehdä mustavalkoisesti, sillä elämään voi ja pitää mahtua paljon muutakin ja ne asiat tukevat kokonaisvaltaista kehittymistä.

Tähän neljään vuoteen on tosiaan mahtunutkin suuri määrä oman urheilu-urani merkkipaaluja, ensin 2017 legendaarisen Jari Lipposen 70m SE:n rikkominen tulokseen 677 ja viime vuonna tämän parantaminen tulokseen 679, samaten kuin viime vuoden neljäs sija Asia Cupissa Bangkokissa. On ollut siis huikeat neljä vuotta näihin olympialaisiin valmistautumista ja kaikki tämä arjen tekemisineen, pettymyksineen ja saavutuksineen on sitä mistä nautin. Aiempien olympiadien jälkeen aloitin aina jotain uutta kuten golffia tai laitesukellusta, mutta nyt en koe tarvitsevani mitään tällaista, sillä golf minulla on jo osa elämää ja sukeltamaankin mennään kun sinne pääsee, mutta nyt voi oikeasti jatkaa hyvällä mielellä jousiammuntaa, sitä on #archerylife.

KISARAPORTTI
Olympiadi päättyi osaltani siis eilen otteluun thaimaalaista Whittayaa vastaan pisteisiin 2-6 ja sijoituksekseni jäi jaettu 33. Paikkoja oli jaossa 7 kpl, joten eroa jäi siis 3 otteluvoiton verran. Harmillista kyllä, mutta olenko pettynyt niin en. Ammunta oli todella hyvin kontrollissa, ylimääräistä ammuntaa haittaavaa jännitystä ei ollut ja fiilis kisaan oli todella hyvä, joten turha jäädä harmittelemaan. Jos jotain pitäisi harjoitella, niin se on tuulessa ampuminen, se söi harmillisesti muutaman pisteen, kun ennakot eivät osuneet kohdilleen. Jos menee vielä askeleen taaksepäin, niin alkukisassa, joka ammuttiin pläkkityynessä säässä ammuin tasaisen kovan tuloksen 662 (330+332) ja sijoituin tällä parhaana suomalaisena alkukisan 15 sijalle, jolla sain yhden bye matsin ennen Whittaya ottelua. Pääsimme koittamaan joukkuepaikkaa myös miesten joukkueella ja siinä oltiin todella lähellä voittoa ensimmäisen matsin osalta Ukrainaa vastaan, jonka hävisimme vasta uusintanuolella 2 pisteen erolla. Joukkuesijoitukseksi jäi jaettu 17, kun 4 maata sai paikan.

OLYMPIAPAIKKA SUOMELLE
Tämän kisan huikeimmat fiilikset tarjosi joukkuekaveri Antti Vikström, joka on käsitykseni mukaan yhtälailla pikkupojasta asti unelmoinut paikasta olympialaisissa isänsä jalanjäljissä. Olipa huikeaa katsoa, miten valtavalla päättäväisyydellä Antti raivasi kaksi kertaa tiensä ulos ensin 0-4 tappio asemasta ja sitten seuraavassa ottelussa 1-5 tappioasemasta uusintanuolelle vieden nämä ja voittaen lopulta ratkaisevimmassa matsissa alkukisan kärkipään kaverin 6-4. Paikan varmistumisen jälkeen homma jatkui finaaliareenalla ja siinä kohtaa näki, miksi kaveri raivasi tiensä olympialaisiin. Ammunta oli mielettömän vahvaa ja lopulta kahden voiton myötä sijoitus karsinnan pronssille. On hienoa olla todistamassa näitä hetkiä, kun tehdään urheiluhistoriaa ja on hienoa, että olemme mukana jousiammunnassa jälleen kerran Olympialaisissa ja meitä edustaa siellä ehdottomasti paras jousiampujamme Antti Vikström!

LOPUKSI
Matka jatkuu siis, enkä ole vielä lähelläkään määränpäätäni, parhaat saavutukseni ovat vasta edessäpäin. Edellinen osatavoite päättyi eilen ja seuraava alkaa tänään Pariisin World Cup kilpailulla, joten projekti #RoadtoParis alkakoon!

Kansainvälinen kisakausi avautui vihdoin pitkän tauon jälkeen heti hypyllä syvään päähän, kun pelissä oli olympiakarsinta ja EM-kilpailut Turkin Antalyassa. Paikkaa olympialaisiin ei kuitenkaan vielä tästä kisasta irronnut, mutta homma jatkuu siltä osin Pariisissa. EM-kisojen osalta sen sijaan onnistuin hienosti sijoittuen jaetulle 17 sijalle.

Alkukisa ammuttiin kokolailla erikoisessa säässä kun ensin aamulla naisissa oli ammuttu uusia euroopan ennätyksiä ja ilma oli siis ollut todellakin kohdillaan. No meilläkin se oli kaksi ensimmäistä sarjaa kohdillaan ja avasin kisan komeilla 57 ja 55 sarjoilla. Sitten alkoikin tapahtua kun ukkosrintama vyöryi päälle ja lähin salama löi varmaan muutaman sadan metrin päähän. Kisa keskeytettiinkin tämän vuoksi reiluksi puoleksi tunniksi, jonka aikana vettäkin tuli ihan kaatamalla. Kisan jatkuessa saimmekin sitten nauttia ukkostuulista sekä ajoittaisesta sateesta kisan loppuun asti, toisen puolikkaan ollessa onneksi hiukan tyynempi. Pisteitä ei juuri kertynyt, mutta olin tässä kohtaa parhaana suomalaisena sijalla 39 tuloksella 314+325=639. Kärki meni 670 tasolla, joten voitaisiin sanoa, että kyllä se ilma noin 20 pistettä verotti.

Alkukisan perään ammuttiin heti ensimmäinen joukkuematsi, johon lähdimme Vikströmin Antin ja Piipon Samulin kanssa 17 sijalta saadessa vastaamme 16 sijalta Italian joukkueen. Meillä oli tässä matsissa hetkemme ja ammuimme oikeasti todella hyvin pudotellen yhden 59 sarjankin sekaan. Italia sai kuitenkin oman hullun päivänsä tuohon meitä vastaan ja jouduimme taipumaan pistein 3-5 jaetulle sijalle 17.

Pitkästä aikaa olin myös miesten peruskisassa parhaana suomalaisena, joten se tarkoitti, että sain paikan mixed team kisaan, jossa parikseni tuli naisten ykkönen Tukiaisen Iida. Lähdimme kisaan sijalta 21, jonka myötä vastaamme asettui Puolan joukkue. Sanotaan näin, että Puola ei juuri meille mahdollisuuksia antanut ampuen todella hurjaa vauhtia, mutta kyllä mekin Iidan kanssa pisteltiin nuolia keskelle ja saadaan olla tyytyväisiä. Lopputuloksella 1-5 meidän lopullinen sijoitus oli niinikään jaettu 17.

EM-kisojen henkilökohtaisissa pudotusmatseissa löysin oman sisäisen zen-fiiliksen ensimmäiselle pudotuspäivälle ja ammuin todella hyvin voittaen ensimmäisen kierroksen pistein 1-7 ja toisen 3-7, johon mahtui myös yksi makea bingo, joka tuli harkituilla ennakoilla. Erityisen tyytyväinen tuossa bingossa olen siitä, että viimeisellä nuolella maltoin odottaa ja odottaa tuulen muuttumista alkuperäiseen oikealle puhaltavaan suuntaan, mutta kun näin ei tapahtunut niin kymppi syntyi voimakkaaseen myötätuuleen alakasin ennakolla. Toiselle matsipäivälle en saanut ihan niin hyvää flowta heti alkuun ja vaikka ammuinkin varsin hyvää vauhtia niin kärsin tappion Ukrainan kaverille ja lopullinen sijoitus oli yhtälailla jaettu 17.

Olympiakarsinta, joka oli varmasti koko joukkueemme pääkisa tässä reissussa ammuttiin siten, että alkukisa oli yhteinen EM-kisojen ja olympiakarsinnan osalta ja olympiakarsintaan otettiin mukaan maat joilla vielä ei ole yhtään paikkaa. Tassä karsinnassa sijoituin alkukisassa sijalla 33. Pudotuskierrokset ammuttiin perjantaina ja lähdin tähän erittäin hyvällä fiiliksellä hienosti sujuneen EM-kisan jälkeen, mutta jouduin kokemaan pettymyksen heti ensimmäisessä ottelussa. Harkkanuolilla osumat veti pahasti oikealle ja sain sen viimeiseen sarjaan kohdilleen. Harmillisesti kisan alettua ne alkoivat sitten vetää vasempaan ja en osannut korjata tähtäystä riittävän nopeasti, jonka vuoksi sain monta rajaosumaa, jotka kaikki kääntyivät heikommiksi minulle. Vastustajani Irlannin O'Keefe sen sijaan ampui omaan tasoonsa nähden hyvin ja voitti pari rajaa, joilla napsi minulta voittoja ja kun viimeiseen sarjaan tuli vielä yksi huono osuma, niin hävisin suoraan 3-7 sijoittuen jaetulle sijalle 57. Kauas kauas siis olympiapaikasta joita oli jaossa 4kpl. Suomalaisittain ei tässä kisassa paikoille ylletty kun parhaasta sijoituksesta vastasi Vikströmin Antti ollen 17 eli voitti kaksi ottelua häviten harmittavan tiukasti viimeisen ottelun ranskalaiselle.

Seuraava ja viimeinen mahdollisuus hankkia olympiapaikka alkaa 1,5 viikon kuluttua Pariisissa, jossa ammutaan oma erillinen olympiakarsintakisa. Panoksena sekä miehissä että naisissa on 3 joukkuepaikkaa ja henkilökohtaisessa kisassa 3 paikkaa miehiin ja 2 paikkaa naisiin. Tämän perään jatketaan vielä World Cup kilpailulla, joten tuosta viikosta tulee niin ikään mukavan vaiherikas. Mielenkiintoa kisaan tuo myös se, että kilpailu ammutaan todella tiukkojen liikkumisrajoitusten alla, sillä kisat järjestetään kuplana koronarajoitusten vuoksi. Onneksi kuitenkin edes näin, sillä kisat meinasi jäädä jo käymättä ranskan tiukentuneiden rajoitusten vuoksi, joka ei olisi mahdollistanut osallistumista ollenkaan tämän Turkin keikan vuoksi. Kattojärjestö WA sai kuitenkin sovittua ranskan viranomaisten kanssa erityisjärjestelyn karsinnan pitämiseen.

Ranskaan on hyvä fiilis lähteä, sillä nämä EM-kisat olivat minulle todella onnistuneet erityisesti mentaalipelin puolesta. En ole varmaan ikinä ampunut näin rennolla otteella ja kovalla itseluottamuksella kansainvälisissä kisoissa ja se näkyi sekä alkukisassa että otteluissa. Alkukisan lopputulos ja oikeastaan lopullinen sijoituskaan ei ihan anna oikeutta siitä miltä ampuminen itsestäni tuntui. Tärkein pointti tässä kuitenkin on, että lähden jatkamaan olympiapaikan tavoittelua Ranskaan erittäin hyvällä fiiliksellä ja kovalla itseluottamuksella!

Kisakausi 2021 saatiin vihdoin auki ja vieläpä kotikentällä Tampereella, kyllä tätä on jo odotettukin. Ilmakin todella suosi, kun lämmintä piisasi, tuuli nyt ei todellakaan ikinä meidän kentälle juuri osu ja lauantain osalta pahimmat sade ja ukkoskuurotkin pääosin kierteli meidät. Ammunnallisesti viikonloppu koostui lauantain SJAL:n virallisen kalenterin Tupla-Nääs 70m kisasta sekä sunnuntain maajoukkueen karsintakisasta Pariisin FQT-karsintaan eli kilpailuun, jossa on viimeiset olympiapaikat jaossa.

Lauantain kisa lähti omalta osaltani käyntiin todella loistavasti, kun merkkailin ensimmäisestä puolikkaasta tuloksen 337. Sarja oli valtavan tasianen väillä 55-58. Toiselle puolikkaalle sitten kympit hieman harveni ja sain kasaan 329 eli yhteistulokseksi 666, jolla pääsi jaetulle kärkipaikalle Vikströmin Antin kanssa. Toisen kisan molemmat puolikkaat olivatkin sitten täysin identtisiä, kun ammuin 333 + 333. Yhteistulokseksi siis toisen kerran pedon luku 666, mutta tämä ei lopulta kantanut kuin vasta toiselle sijalle, sillä Vikströmin Antti pisti toisen kisan kokonaistulokseksi 668 ja voitti näin ollen 2 pisteen erolla kokonaiskisan. 

Oma ammuntani tuntui koko lauantain todella haasteelliselta, sillä jostain syystä varmaankin huonossa asennossa nukkumisesta oli vasen hartiani melkolailla jumissa ja tuntui, että en pääse oikeaan linjaan sitten mitenkään. Suoritukset pääsivät paikkapaikoin venymään turhan paljon, mutta olen tyytyväinen, että sain pidettyä kuitenkin fokuksen liikesuunnissa, joka pelasti tulosta uskoakseni todella paljon. Tilanteeseen nähden siis erittäin hyvä suoritus, vaikka kakkossijasta tosin ei voi missään nimessä tyytyväinen olla.

Sunnuntaina ammuimm karsinnan Pariisin FQT-paikoista, sillä aiemmin talvella karsiessamme EM-kisoihin Antalyaan ja Pariisin World Cup kisaan ei ollut tiedossa, että Pariisin kolmen hengen joukkue tuleekin päättää jo ennakkoon, sillä olympiakarsinta ammutaan ennen varsinaista World Cuppia ja meillä siis oli valittuna 4 hengen joukkueet mukaan tässä kohtaa.  Päivä oli vielä lauantaitakin parempi, sillä lämpöä oli muutama aste enemmän ja tuulta selkeästi vähemmän. 

Karsinnan ensimmäinnen sarja oli mielenkiintoinen sillä avasin kahdella kympillä ja siihen perään latasin 8 ja 6 ja taas lopetin kahdella kympillä. Olipahan shokkialku, mutta tuo kutonen herätti sen verran, että menin koko 36 nuolta sen jälkeen todella fokusoituneena ja kirjasin tuloksen 337, jossa oli yhteensä 20 kymppiä, joka on erittäin hurja määrä. Toiselle puolikkaalle tekeminen varsinaisesti pysyi samana, mutta kympit katosivat kuin tuhka tuuleen kokonaismäärän jäädessä 11. Ammuin tästä tuloksen 328 ja kokonaistulokseksi tuli siis 665, jolla voitin karsinnan, Vikströmin tuloksen ollessa 660 ja Piipon Samulin 650. Tällä porukalla siis ammumme Pariisin FQT:n ja samalla porukalla lähdemme jo tätä aiemmin Turkin EM-kisoihin. Naisissa paikat Pariisin FQT:n hankkivat Ida-Lotta Lassila, Iida Tukiainen ja Gajane Bottinelli.

Ammunta sunnuntain osalta tuntui huomattavasti paremmalta kuin lauantaina tekeminen oli ja vaikka lopputulos oli samaa tasoa, niin sain hyviä ajatusmalleja kisaammunnasta ja asioista, jotka suorituksessa vaikuttavat osumaan tai ovat vaikuttamatta. Olen siis varsin tyytyväinen kisaviikonloppuun! Viikonlopun tulokset 666, 666, 665 ovat ihan mallikelpoista tasoa ja treenien pohjalta vahva näkemys, on että perustasossa on se 10p reserviä ja huippupäivänä mikä vaan on mahdolllista, joten tästä on hyvä tilanne lähteä parantelemaan tuloksia.

Seuraavana onkin sitten vuorossa EM-kilpailut, jonne lähdetään lauantaina  29.5. ja tähtäimessähän siellä on EM-menestyksen lisäksi tietenkin olympiakarsinta ja sieltä paikka kisakoneeseen.
  

Kansainvälinen Indoor Archery world Series Online kilpailu saatettiin päätökseen helmikuun puolessa välissä ja lopulliseksi sijoituksekseni muodostui 22 sija yhteispistein 1763 eli keskiarvolla 587,6. Hieno lopputulos, kun ottaa huomioon, että ennätykseni ennen tätä saagaa oli 589 ja onnistuin toisessa osakilpailussa parantamaan sitä 590. Muut tulokset olivat 588, 585 ja 583, joilla syntyi sijoitukset osakilpailuista 13, 23, 23 ja 52. Tavoitteeksekseni kilpailusarjan lähtiessä käyntiin asetin sijoittumisen 20 parhaan joukkoon ja ei se kauas jäänyt, vain 2 pisteen päähän ja voittajaan Korean Oh Jin Hyekiin kertyi eroa 30 pistettä, ammattilaiset ovat ammattilaisia. Kilpailuun osallistui yhtensä 1961 kilpailijaa miesten tähtäinjouseen ja suuri osa maailman kärjestä oli mukana, joten lopputulos oli jokatapauksessa erittäin positiivinen.

Viimeisen osakilpailun osalta ammunta lähti käyntiin oikein hyvin ja tekeminen oli tasaisen vahvaa ensimmäisen 3/4 kilpailua, kun ammuin 148, 147 ja 149 nämä osiot. Vähän liikaa yritystä oli kuitenkin viimeiseen neljäsosaan johon hukkasin harmillisesti yhden nuolen kasille ja kolme kertaa jäin vajaan millin päähän kympistä, joten täst viimeisestä neljänneksestä vain 144 pistett. Lopputulos olis siis 295+293 eli 588 ja kisasarjani toiseksi paras tulos. Vaikka tuohon loppuun hukkuikin jonkin verran turhia pisteitä, niin fiiliksesi jäi vahvan positiivinen meininki ja tytyväinen olo, kun tiesi, että koko kisasarjan pystyi ampumana lähelle omaa ennätystasoa. 

Seuraavaksi jäädäänkin sitten odottelemaan kesäkauden alkua ja toivon mukaan tämä koronatilanne menee siihen suuntaan, että pääsemme karsimaan paikoista olympialaisiin ensin touko-kesäkuun vaihteessa henkilökohtaisten paikkojen osalta Antalyassa ja sitten toisen kerran joukkue sekä henkilökohtaisista paikoista juhannusviikolla Pariisissa. 

Viikonloppuna ammuttiin kesän 2021 arvokisojen karsinnat Kuortaneen urheiluopistolla. Kilpailun panoksena oli paikat kisoihin, joissa karsitaan paikoista olympialaisiin eli Antalyan EM-kilpailuihin (Turkki) ja Pariisiin World Cupiin (Ranska).

Pohjat kilpailuihin tehtiin jo viime kesänä, kun mukaan valittiin kahdeksan parasta miestä kesän tulosten pohjalta ja pohjapisteitä pystyi ampumaan parissa kilpailussa, joista yli 620 pisteen ylittävät tulokset sai karsintaan mukaan. Tämän kisaviikonlopun ohjelmana oli ampua lauantaina 2 x 70m tulos eli yhteensä 144 nuolta ja sunnuntaille karsia 6 parasta miestä ampumaan RoundRobin kierros 3 x 3 nuolta matseina, joista sai mukaansa sekä ammutut että settipisteet. Omat lähtöpisteeni viime kesältä olivat 56, kun ammuin SM-kisoissa 676 eli 3 pisteen päähän voimassa olevasta SE:stäni. Näillä lähtöpisteillä eroa toiseen sijaan oli 12 pistettä, kolmanteen 23p ja neljänteen 25p.

Valmistautumiseni näihin karsintoihin on sujunut hyvin, sillä Tampereella onneksi on ollut harjoittelumahdollisuudet turvattuna maajoukkueampujille, vaikka muuten kaupungin tilat ovat olleet suljettuna. Olenkin treenannut suurinpiirtein suhteella 60-70% pitkää eli 70m matkaa ja 30-40% 18m pari viimeistä kuukautta. Tekeminen on ollut varsin hyvää, keskiarvon pyöriessä jossain 675 paikkeilla ja talven treenipiikin ollessä 686. Tavoitteena viikonlopulle oli ehjä ja tasapainoinen kisa mentaalisesti, joka pohjalta odotin itseltäni sellaisia 675-680 väliin asettuvia tuloksia.

Leiri alkoi jo torstaina ja ajelin töiden jälkeen Kuortaneelle siten, että ehdin kevyen iltatreenin tehdä. Perjantain valmistautumisohjelmassa oli kevyttä ammuntaa ja sopivan kisafiiliksen hakemista. Lauantaina aamulla kun aloitimme ampumaan harkkanuolia huomasin, että nythän täsäs on oikeasti tosi kyseessä ja hieman hämmästelin sitä miten kisajännitys puski kunnolla päälle. Onnistuin kuitenkin kääntämään tämän heti alusta lähtien edukseni tekemään ammunnasta fokusoituneempaa kuin normaalisti, joka antoi heti aloitukseen positiivisen leiman.

Avauskierrokseni oli lopulta 341, jossa mentiin todella lujaa ensimmäiset 5 sarjaa viimeisen antaessa 54. Alussa oli selkeää asemien hakemista Vikströmin Antin kanssa, jonka kanssa ammuttiin samaan tauluun lähtöpisteiden ykkösenä ja kakkosena ja molemmat halusivat selvästi näyttää mikä on päivän taso. Oma tulokseni oli hieman parempi ja muihin mukavasti lisää. Toinen 36 nuolta oli sitten huomattavasti vaatimattomampi, kun jostain syystä nippu joka oli koko ajan hyvä ei asettunut keskelle oikein missään kohtaa ja antoi tuloksen 333. Lopputulokseksi kertyi tulos 674, joka on erittäin kova, mutta olisin toki muutaman pisteen enemmänkin siitä voinut hankkia. 

Iltapäivän kisa lähti yhtälailla kovaa tahtia käyntiin ja ensimäisestä puolikkaasta kertyi 337 pistettä tasaisen varmalla tekemisellä. Toiselle puolikkaalle homma jatkui mukavasti samalla tasolla jopa vähän paremmin, mutta lipsautin yhden 52 mukaan niin tulosta kertyi 334 eli 671 yhteensä, joka se sekin on kelpo tulos. Tässä kohtaa olin kasvattanut eron 4 sijaan jo yli 100 pisteeseen, joka kertoo päivän tasostani.

Lauantain jäkistelyt kisakentällä tuntui kropassa sen verran, että päätin lähteä illala käymään kevyelä palauttavalla hiihtolenkilla, kun olin pakannut sukset autoon matkaan ja se olikin erittäin hyvä idea. Kevyt 6km lenkki kauniissa kangasmaastossa kevyellä pakkassäällä oli ehkä parasta mitä sille illalle oli mahdollista keksiä.

Sunnuntaina oli tiedossa pudotuskierrokset ja kun olin kasvatellut eron lähes saavuttamattomiin, niin tälle päivälle ei paljon jännitystä mieleeni enää kasautunut. Alku oli kuitenkin melko tahmea ja ammuin muutaman omaan tasooni todella heikon 3 nuolen setin, mutta onneksi nämä jäivät vain alun haparoinniksi ja jyvä läytyi kohdilleen, jolloin tikutkin lkoivat läytämän keskelle. Paras hetki oli kokolailla puolessa välissä, kun Samulia vastaan ammuin 28, 30, 30, aika harvoin tällaisista sarjoista pääsee nauttimaan. Lopputuloksena keräsin 22/30 settipistettä ja ammutut pisteet 418, joista ensimmäinen 36 nuolta antoi 337 eli samaa kovaa tasoa kuin lauantaikin ja lopputuloksena voitin karsinnat selkeällä erolla muihin.

EM-joukkueeksi muotoitui sama monivuotinen jengi, jolla ollaan viimevuosien arvokisat kierretty eli allekirjoittaneen lisäksi Antti Vikström ja Samuli Piippo. Kisan suurimmaksi yllättäjäksi osoittautui lopulta Sampo Ronkanen, joka ampui koko viikonlopun todella hyvin ja raivasi tiensä 8 sijalta neljänneksi ja täydentää siis monivuotista edustusjoukkuettamme  Pariisin World Cupissa

Miehet
1. Antti Tekoniemi 1841
2. Antti Vikström 1812
3. Samuli Piippo 1731
4. Sampo Ronkanen 1719

Mahtava viikonloppu takana siis kaikenkaikkiaan. Olen erityisen tyytyväinen omaan mentaaliseen puoleeni, sillä käänsin jännityksen edukseni ja ammuin paikkapaikoin todella kovaa. Itseasiassa, jos olisin hieman paremmin saanut pidettyä niput keskellä olisi tulos voinut olla vielä huomattavasti parempikin. Tästä huolimatta olen kyllä tulokseenkin tyytyväinen, sillä en muista olisinko ampunut ikinä ennen koko karsintaa yli 670 keskiarvolla. Tämän viikonlopun keskiarvo sarja oli 56, joka alkaa olemaan sellaista tasoa, että sillä pärjää monessa kovemmassakin paikassa loistavasti.

Nyt jäämme jännityksellä odottamaan mitä tapahtuu kansainvälisesti tämän pandemian osalta, toivottavasti olympalaiset järjestetään ja pääsemme niihin karsimaan. Se on nyt kuitenkin sillä tavalla ulkokehän asia, johon itse ei juuri pysty vaikuttamaan, joten jatketaan fiksua ja aktiivista treenaamista, niin että olympiaunelmaa kisojen toteutuessa pääsee tavoittelemaan.

Seuraavana on kuitenkin tiedossa viimeinen kansainvälinen 18m virtuaalikilpailu parin viikon päässä, joten nyt voisi taas treenata hiukka enemmän 18m painotuksella.

Treeni-intoa kaikille seuraajille ja paltaan tuon Onlinen kisan tuloksiin kunhann se saadaan taputeltua valmiiksi 

Kansainvälinen virtuaalikilpailu osa 3 eli tammikuun osakilpailu ammuttiin kotiluolalla Tampereella Teron ja Iidan sekä Ida-Lotan kanssa. Olen jo aiemminkin hehkuttanut virtuaalikisan merkitystä suuresti ja niin nytkin, tämä on kyllä oikeasti nykypäivää, kun voidaan ampua kaikilla mantereilla ja osallistua samaan kisaan yhtäaikaa, toivottavasti tämä tulee jäädäkseen. Mielestäni oli niin hienoa, että perjantai aamu käynnistyi sillä, että aasiassa oli ammuttu jo ensimmäisiä tuloksia ja siitä viikonloppu lähti käyntiin tilannetta seuraillen lauantai aampäivään meidän sovittuuun kisahetkeen ja jatkuu edelleen tuloslistaa päivitellen. Täytyy myös todeta, että lauantaiaamussa oli kunnon kisantuntua, vaikka tulos ammuttiinkin omalla hallilla.

Olen ampunut viime aikoina treeneissä varsin mukavasti ja odotukset olivat todella korkealla tulostason suhteen tähän kisaan. Sain myös loistavan lähdön kun verrattuna edellisiin kisoihin joissa alku on ollut haasteellinen niin nyt avasin täydellä 30 pisteellä. Ensimmäinen puolikas sujuikin mukavan mallikkaasti ja muutaman harmillisen rajatappion jälkeen tulokseksi kirjautui 294, joka oli ihan ok ja olin tyytyväinen tauolle mennessä.

Pidimme noin vartin tauon ja aloittaessamme toisen puolikkaan vaihdoin samalla uuden taulun, sillä nuo maksimiputket olivat tehneet ensimmäisen taulun kympistä sen verran selvää, että ei sieltä enää rajoja olisi tulkittu. Jos ensimmäisellä kierroksella alku oli hyvä niin toisella sitten ei. Ammuin kahteen alimpaan tauluun alaysin ja ylimpään alakympin. Tämä johti lopulta sellaiseen ikävään kierteeseen, joka paksuilla putkilla ammuttaessa usein käy, että kun reikä alkaa muodotumaan väärään kohtaan niin osumat myös vetää sinne. Loppujen lopuksi ammuin koko kierroksen vähän alle näihin kahteen tauluun ylimpään tikatessa lähes pelkkää kymppiä ja tulokseksi jäi kansallisesti hyvää tasoa oleva, mutta tässä kisassa auttamattoman heikko 289. Jälkikäteen ajateltuna olisi vain pitänyt vaihtaa taulu siinä 4-5 kierroksen jälkeen kun tajusin kuitenkin, että osumat vetää alle, no josko sitä taas oppisi tästä jotain.

Lopputulokseksi kertyi siis yhteen 583 pistettå ja sunnuntai illan aikana sillä näytti olevan suurinpiirtein sijalla 52 yhteensä 1190 kilpailijan joukossa kärjen vetäessä pisteissä 598. Nyt onkin mielenkiintoista nähdä tulosten valmistuttua sijoitus kokonaiskilpailussa, sillä siihen lasketaan 3 tulosta neljästä ja olin kahden kisan jälkeen 12 sijalla.

Seuraava ja viimeinen kilpailu on kuukauden päästä, joten silloin otetaan tästä kisasta opit talteen ja lähdetään parantelemaan kokonaistulosta lähemmäs 590 keskiarvoa, kun pohjalla on nyt tulokset 585 + 590 +583 = 858.

Toinen osakilpailu kansainvälistä Wolrd Indoor Archery Series Online kilpailua päästiin ampumaan meikäläisittäin kotikisojen merkeissä, kun järjestimme maajoukkueleiritysryhmällä minileirin Tampereen Jousiampujien harjoitustiloissa. Korona asetti haasteita, kun kaupunki sulki yleiset urheilutilat, mutta takasi onneksi maajoukkuetoiminnan puitteet, joten pystyimme pitämään suunnitellun leirin ja osallistumaan samalla tähän toiseen osakilpailuun.

Edellisen leirin jälkeen olen keskittynyt virittämään silloin hankitut maksimipaksuiset Easton RX7 putket timmiin Wiawiksen ATF-X runkoon, joka on vuoden 2008 jälkeen sitten ensimmäinen alumiinirunko jonka olen omistanut. Viritys on pikkuhiljaa löytynyt ja treeneissä on paikkapaikoin jo sujunut niin tekemisen kuin osumien osalta melko mukavasti, joka tarkoittaa siis minulle valtaosin kympin sisällä pysymistä. Tällä fiiliksellä olikin mukava lähteä kisaan ja tavoitteena oli 590 ylitys sekä aiemmin päättämäni tavoite olla koko kisan lopputuloksissa 20 parhaan joukossa. 

Kilpailu oli minileirimme ensimmäinen ohjelma ja aloiteltiin harkkanuolilla puolilta päivin. Harjoituskierrokset olivat minulle melko tyypilliset, ammuin osan pakkaan ja varmistelin merkin paikkaa josta oli hyvä lähteä itse kisaan. Jostain ihmeellisestä syystä, joka ei itsestä tuntunut jännitykseltä vaan ehkä enemmänkin fokusoimattomuudelta ryssin kolmella ensimmäisellä sarjalla 5 pistettä ampuen 28 , 30, 27. Tavoite 590 ylityksestä siinä kohdassa omassa mielessä suli lähes olemattomiin, mutta se vaikutti tekemiseeni taas lopulta positiivisesti, sillä sain fokuksen ja rytmin kuntoon ja kirjasin ensimmäisestä puolikkaasta lopulta tuloksen 292. Tulos mahdollistui kun sain kasan bingoja lopuilla kierroksilla, vaikka nuolet menivätkin ihan rajoja pitkin, niin etät tuomaria tarvittiin useampaan otteeseen, mutta sen verran ne oli auki, etät useampi 29 jäi kuitenkin kirjauksiksi.

Toiselle puolikkaalle vaihdoin puhtaan lakanan ja harmillisesti ensimmäinen nuoli jäi inan auki vielä tuomarinkin silmien mukaaan, mutta kaksi muuta oli ihan keskellä. Tästä alkoikin sitten sellainen kympin takominen, että jälkikäteen heikompaa hirvittää. Seuraava ja ainoa ysi tuli kuudennelle sarjalle ja viimeisessä sarjassa oli yksi tiukka raja, josta lopulta tuomarin ratkaisun jälkeen sain kuitenkin kympin ja kirjasin mielettömän 298 pisteen tuloksen. Oma tavoite 590 ylityksestä ja sitä myöden myös omasta ennätyksestä täyttyi vihdoinkin!

Lopputuloksissa yli 1300 ampujan luokassa sijoituin 16 sijalle alustavien tulosten pohjalta, joka tarkentuu kahden viikon päästä, kunhan kisajärjestäjä on tarkastanut kaikki tulokset online proseduurin mukaisesti. Onhan tuo mielettömän kova suoritus kun ottaa huomioon, että mukana oli todella iso osa maailman kärkinimiä ja paljon maailman kärkeä jäi taakse. Vielä jäi sellainen fiilis, että tuossa on kuitenkin useampi piste parantamisen mahdollisuutta, sillä siihen alkuun hukattu 5 pistettä voisi olla huomattavasti pienemmällä tasolla ja lisäksi päivän aikana sattui 4 tai 5 rajatapausta, joista vain viimeisestä sain tuomarilta paremman osuman, joten eiköhän sitä paikkaa 10 sakkiin seuraavalla kierroksella lähdetä tavoittelemaan.

Vielä noista nuolista voisi todeta, että tähtäinammuntaan tuo Easton RX7 vaikuttaa erittäin hyvältä valinnalta, sillä lupausten mukaisesti sillä pystyy ampumaan suhteellisen kevyellä kärjellä, joka taas parantaa osumakuviota, kun nuoli ei ole ihan niin kriittinen laukaisuvirheisiin. Ero on minulla sellainen. että aiemmin kun olen käyttänyt X7/2314 putkea, niin olen tarvinnut 47 paunaan 165 gr kärkipainon, kun nyt pystyn ampumaan tuolla RX7 23 - 420 putkella 100 grainin kärkipainolla ja sain vielä tiputtaa paunoja 45 tasolle. Siitä huolimatta, nuoli on kuitenkin huomattavasti kriittisempi laukaisuvirheille kuin X10, joten kyllä se sen vaatii että ammunta toimii, mutta onhan noita mötköjä luonnonsulilla varustettuna mukava ampua ja kun vain saa ne ensimmäiset osumat keskelle, niin aikamoista kraateria tauluun sitä saa toteutettua.

Seuraava Online kisa onkin sitten tammikuun puolivälissä, joten nyt treeniä alle niin, että siellä pääsee taas parantelemaan tulostasoa tähän tämän kertaiseen verrattuna.  

Tälle kaudelle World Archery järjesti virtuaalisen vastineen normaalin halli World Ranking kilpailusarjan tilalle korvaamaan ja tuomaan vastinetta korona talveen. Ensimmäinen osakilpailu sattui sopivasti meidän maajoukkueryhmän Kuortaneen leirin yhteyteen, joten pääsimme osallistumaan kisaan maajoukkueporukan voimin ja vielä osallistumaan joukkuekilpailuunkin.

Virallisia kilpailupäiviä oli launtai ja sunnuntai, joten päätimme ampua oman kilpailumme heti lauantai aamuun. Leiriä aloittelimme Kuortaneella jo torstaina illalla ja niin torstai-ilta kuin koko perjantai päiväkin menivät 70m ammunnan tiimoissa ja siinä perjantai illalla oli kyllä mielessä, että pitäisiköhän se merkki ampua lauantai aamuksi paikoillee valmiiksi, mutta se jäi sitten ajatukseksi.

Lauantai aamulla pistettiin rata kuntoon ja aloiteltiin muutamalla harkkasarjalla ammunnat ja siinä tuli kyllä hetimmiten mieleen, että olisi ehkä tarvinnut se säätö tehdä edellisenä iltana, kun meni niin tähtäimen ruuvaamiseksi. En onnistunut saamaan merkkiä kunnolla paikoilleen kisan alkuun mennessä, josta kyllä pitäisi katsoa kovan tuimasti peiliin ja kisa lähti käyntiin oikein katastrofi sarjoilla kun avaus oli 27 ja 28. Tuo kuitenkin vaikutti oikeastaan enemmän sisuunnuttaen tekemiseeni ja kun sain merkin paikoilleen alkoi kymppi tummumaan niin, että kolmen viimeisen sarjan ollessa täydet 30 pistettä kertyi ensimmäiseltä puolikkaalta tulosta 291, varsin mukavasti siis alkuun verrattuna.

Toiselle puolikkaalle olikin sitten mukava lähteä jatkamaan kympin takomista ja sellaista se suurin piirtein olikin yhtä puoli väliin sattunutta 28 pisteen sarjaa lukuunottamatta. Kun lopettelin tämänkin puolikkaan 2 x 30 pisteen sarjoihin sain kerättyä tuloksen 294 ja kokonaistulokseksi siis 585, joka koko lailla tarkaa harkkakeskiarvoni tälle talvelle. Muutaman päivän tulosten tarkistusten  jälkeen reilussa 700 ampujan joukosta olin lopulta sijalla 23. Joukkueellakin eli Vikströmin Antin ja Lassilan Ida-Lotan kanssa sijoituimme hienosti kolmanneksi, joten tästä on mahtava tilanne jatkaa kisasarjaa.

Kokonaissysteemi tässä Online kilpailussa menee siten, että neljästä kilpailusta, jotka ammutaan kuukauden välein kolmen parhaan tulos lasketaan yhteen ja sen mukaan määräytyy henkilökohtainen sijoitus. Joukkueen osalta kilpailussa on vapaavalinaiset kolmen hengen joukkueet siten, että siihen tulee kuulua vähintään yksi mies ja yksi nainen ja joukkuekilpailun osalta neljä parasta yksittäistä joukkuetuloksen ampunutta joukkuetta kutsutaan finaaleihin ja finaalit järjestetään siis vain joukkueille.

Olipahan muuten oikeasti huikea kokemus ampua kansainvälistä kilpailua virtuaalisesti, kun kilpailun jälkeen pääsi seuraamaan oman sijoituksen lopullista muodostumista ja jännäämään miten porukka maailmalla ampuu. Samalla asetin itselleni tavoitteen sijoittua lopputuloksissa 20 parhaan joukkoon ja sitä varten tuli myös hankittua uudet Eastonin RX7 nuolet, jotka ovat maksimipaksuiset putket, joten nyt laitetaan kaikki konstit käyttöön.

Seuraavaa kilpailu onkin sitten tiedossa näissä merkeissä 19.12 Tampereella, jossa järjestämme maajoukkue porukalla minileirin. 

Keväältä siirtyneet halli-SM-kilpailut saatiin kuin saatiinkin järjestettyä vielä tälle vuodelle, kun Oulun Jousimiehet ottivat koppia kauden päätapahtuman järjestelyistä. Ajanhengen ja valtakunnallisten suositusten pohjalta hygieniasta pidettiin erityistä huolta maskeineen sekä käsihygieniasta ja turvaväleistä huolehtien.

Omalta osaltani uuteen hallikauteen valmistautuminen käynnistyi kunnolla vasta pari viikkoa sitten ja lokakuun treenit jäivät alle kymmeneen, mutta sitäkin laadukkaampaan. Treenit sinänsä sujui mukavan nousujohteisesti ja varsinkin kaksi viimeistä antoi hyvän itseluottavaisen olotilan viikonlopun koitokselle.

Alkukilpailu sujuikin vahvasti, kun kirjasin ensimmäiseltä puolikkaalta tuloksen 294 todella mallikkaalla tekemisellä. Toisesta puolikkaasta syntyi kasaan 291, johon jäi hauska lopetutustarina viimeiseltä nuolelta joka osui kasille. Johdin kilpailua täysin ylivoimaisesti ennen viimeistä sarjaa ja ammuin hyvällä mielellä loistavasti sujunutta kisaa loppuun. Oma rytmini oli hieman muita hitaampi ja taustakaverit ehtivät viivalta pois juuri ennen kuin lähdin tekemän viimeistä suoritusta. Taustalla lähtikin hauskan henkinen inside läppä pulputtamaan, jota jostain syystä jäin kuntelemaan ja pyrskähtelemään itsekseni tähtäyksen aikana, joka johti siihen, että viimeinen nuoli osui kasille :) Olisihan sitä mielellään parempaankin lopettanut, vaikka sijoituksellisesti tuolla ei ollut mitään merkitystä enää, mutta tulipahan taas hyvä opetus siitä, miten oma keskittyminen tulee pysyä tekemiseen ja ulkomaailma tulee sulkeä pois mielestä niin kauan kuin viivalla seisoo. Lopputulos siis 585.

Pudotuskierroksille starttasin siis piikkipaikalta ja ensimmäinen vastus oli juniorilupauksemme Hoodin Leo Schrader, joka ampuikin varsin mallikkaasti, mutta kierros meni minun lähes puhtaiden kymppiosumien jälkeen minulle 6-0. Seuraavaksi vastaan tuli maajoukkuerinkimme vetäjä Antero Sistonen, jolle hukkasin ensimmäisen sarjan sössimisellä 2 pistettä parantaen loppua kohden mukavaan vauhtiin, joten voitto minulle pistein 6-2. Semifinaaliin sain vastustajakseni aina yhtä vaarallisen Perttu Ronkasen, joka pistikin minut oikeasti tiukille hienoilla otteillaan, mutta nousin kuitenkin 1-3 takaa-ajoasemasta 6-4 voittoon ja finalistiksi.

Kultaottelussa oli odotettu vastustaja eli alkukisan kakkonen Vikströmin Antti taas kerran vastassa. Vaikka olinkin ampunut kokopäivän varsin mallikasta tekemistä, niin se kyllä hukkui sitten tähän hetkeen ja kun kaimalla kulki niin, huomasin olevani hyvin pian selkä seinää vasten 1-5 tilanteessa. Ainoa kunnon valopilkku sattuikin tuohon perään, kun ammuin hienon bingon ja tasoitin pisteisiin 3-5. Viimeiselle kierrokselle lähdin vahvalla itseluottamuksella, mutta hukkasin ensimmäisen nuolen ysille, josta pääkoppa ei enää palautunut ja muutkaan nuolet ei sitten kyllä tietään keskelle enää löytäneet. Tällä tosin ei ollut mitään merkitystä, sillä Antti pisteli puhtaan 30 pistettä ja pokkasi ensimmäisen halli-SM-kultansa pistein 7-3.

Sitä aina pitää itseään helposti juuri niin hyvänä ampujana kuin viimeiset nuolet ovat olleet, mutta vaikka hopeaan on vaikea olla tyytyväinen, niin silti on pakko sanoa, että olipa hieno päivä. Olen erittäin tyytyväinen erityisesti alkukisan tekemiseen, jossa ammuin suurimman osan kympeistä ns. X-kympille ja yseistäkin valtaosa oli todella lähellä kympin rajaa, niputus olis siis todella hyvällä mallilla. Suurin piirtein samalla mallilla meni alkupään pudotuksetkin ja kun pohdin omaa Mental Game mallia, niin siinä sellainen sopiva rentous yhdistettynä fokusoitumista parantavaan pieneen jännitykseen oli sopivassa suhteessa. Tässä on sopivasti tavoiteltavaa seuraaviin kisoihin hakea samanlaista flowta ja lähteä parantelemaan tulostasoa tuosta tälle kaudelle. Ja niin onhan se jalometalli vain aika hemmetin hieno juttu näin SM-kisoista pokattuna ;)

Nyt on vaikea sanoa, että missä seuraavan kerran kisataan, kun hallituksen linjauksillakin saattaa olla siihen jotain merkitystä, mutta lähdetään nyt ainakin treenaamaan siihen malliin, että tulosta syntyy, kun seuraavan kerran kisaviivalle pääsee astumaan. 

Viime viikonlopun piti olla kauden päätökseni, mutta kun kerran Iittiläiset pistivät kisan pystyyn ja menohaluja oli, niin mukavahan se oli vielä kerran nauttia suomen suvesta extrakilpailun merkeissä.

Itseasiassa päätökseni lähteä Iittiin pohjautui pitkälti palavasta halusta lähteä ulkoiluttamaan uusia välineitäni, jotka ovat jo jonkin aikaa odotelleet käyttöönottoa. Kova halu olisi ollut ottaa uusi setti jo aiemmin käyttöön mutta tämä on saanut odottaa, kun kausi on ollut kesken ja viritykset tämän kesän setissä huipussaan. Pistinkin viikolla pikana raakasäädöt kohdilleen eli linjauksen ja nokinpaikan ja kävin ampumassa kahtena päivänä yhteensä 160 laukausta todetakseni, että osumat ovat kelvollista luokkaa vaikka varisnaisesta niputuksesta ei ollut kovinkaan suurta tietoa. Päätinkin, että viritykseen keskitytään sitten syksyn aikana huolella ja nyt lähdetään höntsäilemään ja hakemaan fiilistä, miltä jousi tuntuu kouraan siinä oikeassa tilanteessa eli kisapaineen alla.

Jos olemme saaneet nauttia kesän harvoissa kisoissa melkoisen mukavista suomen suven parhaista puolista, niin tälle päivälle suotiin sitten enemmän sitä normaalia juhannussäätä, kun saimme niin vettä niskaan kuin vilpakkaa tuultakin haasteeksemme. Fiilis oli kuitenkin koko päivän korkealla, sillä säähän on lähinnä varustautumiskysymys. Tekemisen puolesta myös olin varsin tyytyväinen ja sanoisin, että ammuin tuolla virityksellä varmaankin kokolailla maksimaalisen tuloksen, mitä oli tarjolla, kun kirjautin 320 + 310 = 630. Osumat olivat sopivasti sellaisella ovaalilla alueella vasemmalta alaseiskaltä oikealle yläseiskalle ja tilanne oli kokolailla se, että puhtaila laukauksilla nuolet osuivat pääosin keltaiselle ja muut sitten jonnekin muualle. Tämä tulos riitti kuitenkin pienen mutta sitäkin sinnikkäämmän joukon kisassa keskimmäiselle korokkeelle.

Kisan jälkeen ammuttiin vielä epävirallinen 3 x 15 nuolen erikoispudotuskilpailu. Etenin tässä finaaliin asti suurinpiirtein samanlaisella ammunnalla kuin alkukisassakin, mutta kultaottelussa tuli seinä vastaan, kun Kuopan Taru vei mua kuin pässiä narusta ja pokkasi kisan voiton. Isot onnittelut Tarulle, meikä voikin siirtyä kotiluolalle treenaamaan ja revanssia hautomaan ;)

Olen tyytyväinen päivän edesottamuksiin (unohtaen tietenkin taktisesti viimeisen matsin mielestäni), sillä uusi jouseni Win&Win:n Wiawis Radical Pro runko ja Wiawis MXT-GF lavat tuntuivat todella mukavilta ampua. Setti on erittäin tasapainoisen oloinen ja toimii puhtaan tuntuisesti antaen napakan fiiliksen laukauksen iskussa. Viritys nyt oli vielä mitä sattuu ja nuoli lensi kuin pyryharakka, mutta se ei ollut varsinaisesti tämän päivän juttukaan, sillä tiesin että sen eteen ei vielä ole tehtykään mitään. Tällainen kisa, kun viritys ei ole kunnossa ja ilmakin haasteellinen nimittäin johtaa siihen, että suorituksen tulee olla todella puhdas, että voi odottaa edes jonkinlaisia osumia. Oli muuten mielenkiintoista huomata, miten oli todella helppo keskittyä suorituksen onnistumiseen, kun tiesi, että sillä on niin valtavan iso merkitys lopputulokseen. Hullua sinänsä, että niinhän sillä aina on, mutta tällaisessa tilanteessa se jotenkin korostuu erityisellä tavalla. Tätä ajatusmallia täytyy pyrkiä hyödyntämään tulevissa kilpailuissa.

Erittäin huomion arvoista on myös se, että väittäisin, että viritykseni oli keskimääräisen harrastaja jousiampujan viritystä vastaavassa kunnossa. Väittäisin, että tuohon ilmaan olisin ampunut tuloksen noin 650 - 660 pisteen väliin, mikäli olisin ampunut tuolla setillä, jolla tämän kesän olen kisannut. Tämä siis tarkoittaa, että tuo viritys söi minulta tulostasosta noin 20-30 pistettä. Tällä taas haluan herätellä sitä ajatusta, miten tärkeää on, että jousi on vireessä ihan jokaisella, joka ampuu kilpaa. Luulisimpa, että harrastajalla tuo ero nimittäin saattaa olla vielä suurempi, mutta vähintään samaa tasoa. Tämä on myös syy, miksi minä olen aina ollut erittäin kiinnostunut jousen virittämisestä ja käyttänyt siihen todella paljon aikaa. Erot kun on pienet varsinkin huipulla, niin ei ole mitään syytä antaa tasoitusta sillä, että ei ole ollut aikaa keskittyä oleelliseen, eli siihen että välineet antavat parhaan mahdollisuuden onnistumiseen. Tämän päivän testi oli itselleni myös hyvä osoitus tästä ja toivottavasti avaa tämän kirjoituksen pohjalta myös muidenkin näkökantoja virityksen merkitykseen ja innostaa käyttämään virityksen hakemiseen aikaa.

Vielä lopuksi on pakko antaa suuret kiitokset Iitin Jousiampujille todella aktiivisesta kilpailujen järjestämisestä. Tämän päivän kisa oli hieno osoitus siitä, että Iitissä halutaan tarjota jousiampujille kaikki mahdollisuudet kisata maksimaalinen määrä huippuolosuhteissa, jotka eittämättä Iitin kentällä ovat ja he olivat vielä niin suurisydämmisiä, että halusivat tarjota kaikille osallistujille aktiivisuuden vuoksi täyden ylläpidon puffetin toimesta. Suuret kiitokset siis Enskalle ja koko Iitin porukalle, kiitos!!!

Nyt varmaan voisikin sitten tämän encoren jälkeen julistaa uudelleen kilpailukauden päätökseen ja todeta, että seuraavat kilpailut ovat sitten viimeistään Ouluun siirretyt halli-SM-kilpailut 1.11. sikäli kun vallitsevan tilanteen mukaan ne toivon mukaan päästään järjestämään.

Antoisaa alkavaa hallikautta kaikille, minun lienee syytä suunnata seuraavaksi jousen virityspuuhiin.