Kauden yksi odotetuimmista kisoista eli Ranking finaali kisattiin tänä vuonna ensimmäistä kertaa ja paikkana oli Äetsän hieno jousiammuntarata Sastamalassa. Ranking sarja on kilpailutyyppi, jossa kahdeksan parasta aselajin edustajaa kutsutaan finaaliin pohjautuen vuoden aika ammuttuun Ranking tulokseen, johon lasketaan mukaan kolme parasta hallikisaa, kaksi 70m tulosta ja yksi FITA-kierros. Itse finaali ammuttiin pudotuskierros periaatteella ison maailman tyyliin, kuten myös ammutaan World Cup finaali. Tähtäinjousen osalta kisassa oli mukana kaikki kahdeksan kutsun saanutta, joten tiedossa oli loistava ja tiukka kilpailu Ranking mestaruudesta.
Kisapäivälle ennusteet lupailivat melkoisen synkkää säätä, sadetta reilusti ja lisäksi tuultakin piti olla tiedossa. Aamulla kuitenkin lähtiessämme Team Tampereen joukkueella päivän hiekkalaatikkoa kohti, keli oli varsin aurinkoinen ja vaikutti pahoin siltä, että sadetta ei olisikaan ollut tiedossa. Kisapaikalle päästyämme kuitenkin sen verran vettä alkoi ripsimään, että valtaosa porukasta kuitenkin sadekamppeet päällensä puki itseni mukaan lukien ja päivä mentiin välillä sadetakkia pois ottaen ja välillä uudelleen päälle pukien. Alkukisa päästiin lopulta ampumaan ihan loistavaan tyyneen ja lähes sateettomaan säähän ja vettä saatiin vasta iltapäivän Ranking finaalin pudotusten lomassa.
Kisan alkuun ammuttiin normaali kansallinen 70m kilpailu, joka kantoi nimeä Suvinuolet. Tästä kisasta voisi sanoa, että ammuntani oli todella tasaista. Molempiin puolikkaisiin mahtui yksi 53 pisteen sarja, mutta muut sarjat tiputtelinkin sitten hyville 55-58 pisteen kierroksille. Fiilistä ammunnan suhteen voisi kuvailla tasaisen varmaksi perussuorittamiseksi valtaosan sarjoista ollessa 55-56 pistettä. Missään vaihessa en saanut kuitenkaan mitään varsinaista huippuvaihdetta silmään, mutta siitä huolimatta ammuin omaan top3 menevän tuloksen 668 (334+334) ja kun päätin alkukisan pisteisiin 58 olin kyllä yhtä hymyä. Tällä irtosi myös alkukisan voitto ja oikeastaan tärkeimpänä vielä niin tällä tuloksella varmistui ensi vuoden arvokisakarsintojen karsintasysteemissä ensimmäinen sija, josta on hyvä lähteä jatkamaan karsintaa. Tuossa systeemistä tältä kaudelta tulee mukaan yksi 70m tulos perustuen kahden parhaan tuloksen keskiarvoon tietyistä (Mixed-SM, Taulu-SM ja Ranking finaali) kisoista.
Itse Ranking Finaaliin lähdin toiselta paikalta, sillä olemme tässä vuoden verran vääntäneet alkukisan paremmuudesta Vikströmin Antin kanssa ja hänen viime viikonlopun loistava FITA-kierros varmisti lopulta hänelle oikeutuksen piikkipaikalle. Ensimmäisenä vastustajani oli kauden aikana hienosti ampunut ja seitsemänneksi sijoittunut Daniele Rolfi Maarianhaminasta. Sain tähtäimen heti alusta alkaen suurinpiirtein kohdilleen ja ammuin tylyt kierrokset 28, 29, 28 ja voitin ottelun suoraan 6-0. Semifinaaliin vastaani tuli SM-kisat ja täällä quarter finaalissa seurakaverini Pyylammen Teron voittanut Antero Sistonen. Jatkoin kuitenkin tähänkin otteluun äärimmäisen vahvaa tekemistä takoen tauluun pisteet 27, 28, 30, 29 voittaen ottelun 7-1, kun Antero otti yhden tasurin 28 pisteen sarjalla. Tässä kohtaa voisi sanoa, että itseluottamus oli todella kohdillaan ja äärimmäisen positiivisen jännittynyt odottava olo finaalia kohden, joka ammuttiin päivän viimeisenä otteluna pronssien ja taljan kultafinaalin jälkeen.
Ennen finaalia ammuin treenipakkoihin muutaman setin ja fiilis oli todella kohdallaan. Osumat kuitenkin hieman seilasivat, jolle viittasin kintaalla ajatellen, että kun matsi käynnistyy niin fokus palaa takaisin ja nuolet keskelle. Taljan finaalin aikana alkoi reilumpi sade ja siirsinkin vielä tähtäintä aavistuksen ennen ottelumme alkua ennakoidakseni sateen vaikutusta. Pääsimme lopulta viivalle sateen tauotessa suhteellisen mukavasti ja pistin ensimmäisen tikun matkaan osuen oikealle kasille. Pieni tähtäimen siirto tuulen ennakointiin ja seuraava nuoli nappina matkaan, osuman jälkeen ihmetellen, että miten se osui ylös kutoselle. No vahvalla itseluottamuksella uusi nuoli matkaan ja sama paikka, kaikki 20 pistettä ja kuokkaan törkeästi eli tilanne 0-2. Siinä mietittiin Hatavan Matin kanssa että taitaa olla rennompaa meininkiä kuin edellisillä kierroksilla ja ruuvattiin tähtäintä ylös ja uudelleen viivalle todetakseni että heti ensimmäinen tikku osui taas ylös kutoselle. Uudelleen tähtäintä ruuvaamaan, jolloin huomasin, että tähtäimen istukan ruuvit olivat löystyneet ja tähtäin heilui miten sattui rungossa. Kommentointi Masalle asiasta taaksepäin ja sitten pikapikaa tikut taulua kohti tietäen, että nyt ei ole osumista juuri odotusarvoja kun tähtäimeen ei voi luottaa millään tavalla. Tämän jälkeen pois viivalta ja kun onneksi pidän aina kuusiokolosettia nuoliviinessäni, ehdimme kiristämään tähtäimen paikalleen ennen viimeisen kierroksen alkua. Tähtäimen siirrot takaisin suurinpiirtein samaan mitä ne oli aiemmin ollut, mutta niin vain ensimmäinen tikku meni edelleen ylös kutoselle asti. Uusi siirto ja oikealta ysi ja vielä viimeiselläkin samaan paikkaan ysille. Kun Vikström jatkoi omaa vahvaa tekemistään, niin lopputuloksena rumasti kuokkaan pistein 0-6 ja minun oli tyytyminen Ranking finaalin toiseen sijaan. Hieno se on se tuokin sija, mutta kylläpähän jäi harmittamaan, että miten se välinerikko osaakin osua juuri tällaiseen hetkeen, sillä mitään indikaatiota tuolla jousella ei ole tällaisesta aiemmin ollut. No mutta jokatapauksessa pääsin pokkaamaan Ranking sarjan hopeisen mitalin ja niin tai näin, Vikström ampui finaalissa todella loistavasti ja vaikka tuota välinerikkoa ei olisikaan käynyt, niin vaikeasti voitettavissa kaveri olisi ollut, joten hänelle ansaittu voitto, onneksi olkoon.
Dramatiikkaa siis riitti enemmän kuin tarpeeksi ja kuin olisi osannut kuvitellakaan. Vaikka itse tilanteessa harmitus oli melkoinen, niin nyt jo tätä kirjoitellessa se on enemmänkin huvittavaa, että miten tällaista aina tapahtuu juuri tärkeissä kisatilanteissa, kai se on sitten se Karman laki. Jokatapauksessa tästä päivästä jäi erittäin vahva fiilis oman tekemisen osalta ja olen todella todella tyytyväinen siihen, että ammun tällä hetkellä kokolailla samaa settiä kuin treeneissäkin ja lisäksi osumiseni pääosin vain paranee kun ryhdytään ampumaan otteluita.
Nyt olisi tiedossa vähän kevennettyä harjoittelua ainakin jonkin aikaa ja syksyn suunnittelua, jossa ainakin yksi KV-kisa on vielä harkinnassa tälle kaudelle, joten sitä kohti.
Kisapäivälle ennusteet lupailivat melkoisen synkkää säätä, sadetta reilusti ja lisäksi tuultakin piti olla tiedossa. Aamulla kuitenkin lähtiessämme Team Tampereen joukkueella päivän hiekkalaatikkoa kohti, keli oli varsin aurinkoinen ja vaikutti pahoin siltä, että sadetta ei olisikaan ollut tiedossa. Kisapaikalle päästyämme kuitenkin sen verran vettä alkoi ripsimään, että valtaosa porukasta kuitenkin sadekamppeet päällensä puki itseni mukaan lukien ja päivä mentiin välillä sadetakkia pois ottaen ja välillä uudelleen päälle pukien. Alkukisa päästiin lopulta ampumaan ihan loistavaan tyyneen ja lähes sateettomaan säähän ja vettä saatiin vasta iltapäivän Ranking finaalin pudotusten lomassa.
Kisan alkuun ammuttiin normaali kansallinen 70m kilpailu, joka kantoi nimeä Suvinuolet. Tästä kisasta voisi sanoa, että ammuntani oli todella tasaista. Molempiin puolikkaisiin mahtui yksi 53 pisteen sarja, mutta muut sarjat tiputtelinkin sitten hyville 55-58 pisteen kierroksille. Fiilistä ammunnan suhteen voisi kuvailla tasaisen varmaksi perussuorittamiseksi valtaosan sarjoista ollessa 55-56 pistettä. Missään vaihessa en saanut kuitenkaan mitään varsinaista huippuvaihdetta silmään, mutta siitä huolimatta ammuin omaan top3 menevän tuloksen 668 (334+334) ja kun päätin alkukisan pisteisiin 58 olin kyllä yhtä hymyä. Tällä irtosi myös alkukisan voitto ja oikeastaan tärkeimpänä vielä niin tällä tuloksella varmistui ensi vuoden arvokisakarsintojen karsintasysteemissä ensimmäinen sija, josta on hyvä lähteä jatkamaan karsintaa. Tuossa systeemistä tältä kaudelta tulee mukaan yksi 70m tulos perustuen kahden parhaan tuloksen keskiarvoon tietyistä (Mixed-SM, Taulu-SM ja Ranking finaali) kisoista.
Itse Ranking Finaaliin lähdin toiselta paikalta, sillä olemme tässä vuoden verran vääntäneet alkukisan paremmuudesta Vikströmin Antin kanssa ja hänen viime viikonlopun loistava FITA-kierros varmisti lopulta hänelle oikeutuksen piikkipaikalle. Ensimmäisenä vastustajani oli kauden aikana hienosti ampunut ja seitsemänneksi sijoittunut Daniele Rolfi Maarianhaminasta. Sain tähtäimen heti alusta alkaen suurinpiirtein kohdilleen ja ammuin tylyt kierrokset 28, 29, 28 ja voitin ottelun suoraan 6-0. Semifinaaliin vastaani tuli SM-kisat ja täällä quarter finaalissa seurakaverini Pyylammen Teron voittanut Antero Sistonen. Jatkoin kuitenkin tähänkin otteluun äärimmäisen vahvaa tekemistä takoen tauluun pisteet 27, 28, 30, 29 voittaen ottelun 7-1, kun Antero otti yhden tasurin 28 pisteen sarjalla. Tässä kohtaa voisi sanoa, että itseluottamus oli todella kohdillaan ja äärimmäisen positiivisen jännittynyt odottava olo finaalia kohden, joka ammuttiin päivän viimeisenä otteluna pronssien ja taljan kultafinaalin jälkeen.
Ennen finaalia ammuin treenipakkoihin muutaman setin ja fiilis oli todella kohdallaan. Osumat kuitenkin hieman seilasivat, jolle viittasin kintaalla ajatellen, että kun matsi käynnistyy niin fokus palaa takaisin ja nuolet keskelle. Taljan finaalin aikana alkoi reilumpi sade ja siirsinkin vielä tähtäintä aavistuksen ennen ottelumme alkua ennakoidakseni sateen vaikutusta. Pääsimme lopulta viivalle sateen tauotessa suhteellisen mukavasti ja pistin ensimmäisen tikun matkaan osuen oikealle kasille. Pieni tähtäimen siirto tuulen ennakointiin ja seuraava nuoli nappina matkaan, osuman jälkeen ihmetellen, että miten se osui ylös kutoselle. No vahvalla itseluottamuksella uusi nuoli matkaan ja sama paikka, kaikki 20 pistettä ja kuokkaan törkeästi eli tilanne 0-2. Siinä mietittiin Hatavan Matin kanssa että taitaa olla rennompaa meininkiä kuin edellisillä kierroksilla ja ruuvattiin tähtäintä ylös ja uudelleen viivalle todetakseni että heti ensimmäinen tikku osui taas ylös kutoselle. Uudelleen tähtäintä ruuvaamaan, jolloin huomasin, että tähtäimen istukan ruuvit olivat löystyneet ja tähtäin heilui miten sattui rungossa. Kommentointi Masalle asiasta taaksepäin ja sitten pikapikaa tikut taulua kohti tietäen, että nyt ei ole osumista juuri odotusarvoja kun tähtäimeen ei voi luottaa millään tavalla. Tämän jälkeen pois viivalta ja kun onneksi pidän aina kuusiokolosettia nuoliviinessäni, ehdimme kiristämään tähtäimen paikalleen ennen viimeisen kierroksen alkua. Tähtäimen siirrot takaisin suurinpiirtein samaan mitä ne oli aiemmin ollut, mutta niin vain ensimmäinen tikku meni edelleen ylös kutoselle asti. Uusi siirto ja oikealta ysi ja vielä viimeiselläkin samaan paikkaan ysille. Kun Vikström jatkoi omaa vahvaa tekemistään, niin lopputuloksena rumasti kuokkaan pistein 0-6 ja minun oli tyytyminen Ranking finaalin toiseen sijaan. Hieno se on se tuokin sija, mutta kylläpähän jäi harmittamaan, että miten se välinerikko osaakin osua juuri tällaiseen hetkeen, sillä mitään indikaatiota tuolla jousella ei ole tällaisesta aiemmin ollut. No mutta jokatapauksessa pääsin pokkaamaan Ranking sarjan hopeisen mitalin ja niin tai näin, Vikström ampui finaalissa todella loistavasti ja vaikka tuota välinerikkoa ei olisikaan käynyt, niin vaikeasti voitettavissa kaveri olisi ollut, joten hänelle ansaittu voitto, onneksi olkoon.
Dramatiikkaa siis riitti enemmän kuin tarpeeksi ja kuin olisi osannut kuvitellakaan. Vaikka itse tilanteessa harmitus oli melkoinen, niin nyt jo tätä kirjoitellessa se on enemmänkin huvittavaa, että miten tällaista aina tapahtuu juuri tärkeissä kisatilanteissa, kai se on sitten se Karman laki. Jokatapauksessa tästä päivästä jäi erittäin vahva fiilis oman tekemisen osalta ja olen todella todella tyytyväinen siihen, että ammun tällä hetkellä kokolailla samaa settiä kuin treeneissäkin ja lisäksi osumiseni pääosin vain paranee kun ryhdytään ampumaan otteluita.
Nyt olisi tiedossa vähän kevennettyä harjoittelua ainakin jonkin aikaa ja syksyn suunnittelua, jossa ainakin yksi KV-kisa on vielä harkinnassa tälle kaudelle, joten sitä kohti.
RSS Feed
