Kisaviikonloppuna sää suosi taas kerran todella hyvin, vaikka joku saattaa ehkä muistella lauantain finaaleille tullutta pientä sadetta, jolla ei kuitenkaan ollut mitään oikeaa vaikutusta. Lauantai ammuttiin siisä käytännössä helteisessä ja tyynessä säässä ja sunnuntaina aloiteltiin hieman viileämmästä, mutta myös tyynemmästä säästä iltapäivän hellelukemia lähentelevään lämpötilaan.
Henkilökohtainen SM-kilpailu
Alkukisassahan oli periaatteessa keli kohdillaan ja kaikin puolin asiat mallillaan, sen kuin olisi latonut nuolia keskelle. Jostain syystä tällä kaudella en kuitenkaan ole kovin ihmeellisiä tuloksia alkukisaan onnistunut toteuttamaan ja niin kävi nytkin. Ensimmäisestä puolikkaasta 326 ja toisesta 327 eli yhteensä 653, joka on ihan hyvää kansallista tasoa, mutta maailmalla tuolla jäätäisiin massan jalkoihin. Molempiin puolikkaisiin tuli pari huonompaa osumaa ja raja-osumat hävisin lähes järkiään. Toki olihan siellä kymppejäkin ja perustekemiseen olen ihan tyytyväinen valtaosin ja tulihan tuolla kuitenkin selkeä toinen sija alkukisasta. Vikströmin Antti kuitenkin pisteli 19 pistettä enemmän ampuen 672 ja näytti meille muille ampumisen mallia, joten kyllä tuohon ilmaan kaikki oli omissa käsissä.
Lounaan jälkeen ammuttiin pudotuskierrokset, jotka sujuivat tulostasollisesti sitten jo paljon paremmin. Parista ensimmäisestä ottelusta voitto irtosi pistein 6-0 ja semifinaalista 7-1, kun Aartolan Jouni nappasi yhdet tasuripisteet tuloksella 28-28. Finaalissa oli vastassa taas odotetusti kaima, jonka kanssa ollaan nyt aika monena vuonna peräkkäin kilvoiteltu tässä merkittävimmässä ottelussa. Finaaliin tosiaan hieman ilma muuttui ja taivaalta tihuutti vähän sadettakin, mutta sillä ei kyllä ollut mitään vaikutusta. Ammuin finaalin kokolailla hyvin pudotellen pisteet 28, 27, 29, 27, mutta ei tuolla saanut kuin 2 pistettä Antin ampuessa pisteet 28, 29, 29, 29. Voitto meni täysin selkeästi oikeaan osoitteeseen ja pakko on kyllä hattua nostaa miten huikean hyvän päivän Vikström ampui, tulostaso oli kyllä suoraan kansainvälisen kärjen tasolta. Toki omakin ammunta oli erittäin hyvää koko pudotusten aikaan ja laskeskelin, että pudotusten ensimmäiset 36 nuolta antoivat 338p, joten sekin oli oikeasti sitä tasoa mitä odotan itseltäni, sen vuoksi vaikka hopea olikin kohtalo, niin olen kyllä vallan tyytyväinen tähän tältä päivältä.
Henkilökohtaisessa kisassa podiumille siis lopulta nousi Vikström keskimmäiselle, minä hopeiselle ja Piipon samuli pronssiselle korokkeelle. Lisäksi minä pokkasin Triple-Crown pokaalin, joka jaetaan vuosittain kolmen SM-kilpailun perusteella parhaalle jousiampujalle per luokka. Tämän vuoden osalta minulla oli maasto-SM:stä kultaa, taulu-SM:stä hopeaa ja halli-SM:stä pronssia. Pokaali matkasi takaisin toisena vuotena peräkkäin hyllyni päälle.
Joukkue-SM-kilpailu
Joukkuemestaruuksista kisattiin sunnuntaina henkilökohtaiseen alkukilpailuun pohjautuvan kaavion perusteella. Joukkuekisa on ammuttu nyt muutaman vuoden parijoukkueina ja tänä vuonna monella kärkijoukkueella oli muodostunut mixed team joukkueet ja niin meilläkin TJA:n osalta, kun osallistuttiin tähän kisamuotoon Hanne Horton kanssa. Alkukisassa kävimme tiukkaa kamppailua kärkisijoista ja lähdimme sunnuntaille sijalta 4.
Joukkue-otteluista en voi sanoa oikeastaan muuta kuin wau, miten kovia me olimme ja erityisesti miten loistavasti Hanne ampui. Voitimme ensimmäisen ottelun Artemista vastaan suoraan 6-0 ja ammuimme tähän sarjaan myös täyden 40 pisteen kierroksen, joka on todella harvinaista ja mahtava tulos. Toisella kierroksella voitimme alkukisan ykkösen OJM:n joukkueen pistein 6-2. Finaalissa meitä vastaan tuli Kyjon joukkue eli Taru Kuoppa ja Perttu Ronkanen alkukisan sijalta 2. Matsi lähti käyntiin loistavati pistein 34 ja 37, jolla johdimme jo 4-0. Kolmannen sarjan alkukin oli hyvä, mutta viimeisellä nuolella minulla meni vähän ajan kanssa tiukalle ja se räpsähti aina vitoselle asti. Yleisön kommenttien pohjalta jo ehdin vähän tuuletella, että voitimme ottelun, mutta tilanne paljastui kuitenkin tappioksi. No mutta seuraavalle kierorkselle uudelleen ryhdistäytyminen ja kun Hanne pisti pari kymppiä ja minä ysin ja kasin niin 37 pisteen voimalla tuli selkeä voitto ja pääsimme juhlimaan joukkue-SM-kultaa. Joukkuekisa on erilainen kisa kuin henkilökohtainen kisa ja on se vain hieno fiilis voittaa yhdessä kisa. Taas saatiin Tampereelta voittava joukkue kasaan ja Hanne sana virallisessa merkityksessä ansaitsi ensimmäinen aikuisten SM-mitalinsa, mahtavaa!
Kisakausi alkaa kääntymään kesän osalta loppupuolelle, mutta on tässä vielä tapahtumia jäljellä ja seuraava koitos olisi varmasti Äetsässä ranking finaali kahden viikon kuluttua, sitä kohti!