Vuoden kotimainen kohokohta eli taulu-SM-kilpailut päästiin kisaamaan ehkä yhdellä suomen kauneimmista jousiammuntakentistä Iitin Jousiampujien Kymppirannassa. Ilma oli vielä ihan erityisesti lauantain alkukisan osalta täydellisin mitä voi olla, lämmintä ja tuuletonta ja tasainen auringonpaiste selän takaa. Voisi sanoa, että ilma oli jopa parempi kuin halliolosuhteet, sillä valaistus oli parempi.
Kuten varmaan aiemmista postauksista on selvinnyt, niin olen aavistuksen verran hurahtanut golffiin tämän kesän aikana ja kun kerran kisakentän vieressä on Iitin golf kenttä ja kisa alkoi sen verran myöhään, niin kävin aamulla pelaamassa ysin, jotta saa kropan käyntiin mukavasti. Voisi sanoa, että tämä oli äärimmäisen hyvä valmistautuminen, sillä kisan alkaessa tuntui, että hermotus toimii hienosti ja lihakset olivat mukavan lämpimät.
Alkukisa meni melkoisessa flow tilassa, sillä tikkasin ensimmäisestä 36 nuolesta tuloksen 342, jossa heikoin sarja oli 56 ja paras 59, hurjaa menoa siis. Toinen 36 nuolta oli myös todella hyvän tuntuista, mutta sillä kierroksella jäi vähän enemmän kympin rajoja auki tuloksen ollessa 334, joten kokonaistulokseksi kertyi 676. Tämä jäi vain 3 pistettä vajaa pari kuukautta sitten ampumastani SE:stä. Viimeisellä sarjalla vielä tuo oli mahdollisuus ylittää vaatimuksena 59 pistettä ja olin tässä vauhdissa vielä 3 nuolen jälkeen, mutta viimeisiä ei saanut riittävän keskelle. Mahtava fiilis joka tapauksessa ja lopputuloksena alkukisan voitto ja oma 3 paras tulokseni ikinä.
Sunnuntain pudotuskierroksilla saimme nauttia lämpimästä ilmasta niinikään, ilman kuitenkin liikkuessa aavistuksen enemmän siten että silloin tällöin joutui ottamaan ihan ennakkojakin. Pari ensimmäistä matsia voitin pistein 7-1 edeten mukavasti semi-finaaliin asti Nikkasen Markusta vastaan. Matsi oli äärimmäisen tiukka ja olin jo 0-4 sillassa, mutta buustasin oman ammuntani uudelle tasolle ja päädyttiin lopulta tasatilanteen 5-5 kautta shoot-offiin. Täytyy sanoa, että en ymmärrä, miten ihmismieli on niin typerä, että menin ampumaan nuolen, joka tuntui alusta alkaen sysi surkealta. Lopputuloksena seiska jolla hävisin matsin Markuksen kasille, tämä oli niitä kumpi ampuu vähemmän surkeasti kisoja, mutta lopputulos siis 5-6 ja osakseni jäi pronssiottelu.
Pronssiotteluun oli, jostain syystä joutunut alkukisan kakkonen Vikströmin Antti myös uusintanuolen kautta. Myös tämä matsi oli todella tasainen päättyen myös lopulta uusinta nuoleen. Tällä uusintanuolella otin suorituksen ihan rauhassa ja onnistuin siinä hyvin, mutta nuolen tippuessa harmillisesti ysille hieman kympin alapuolelle todellisuudeksi muodostui se, että sillä ei mitaleille noustu, sillä kaima pisti omansa kympille. Lopputuloksena siis neljäs sija alkukisan piikkipaikan jälkeen ja mitalit jaettiin siten, että Nikkasen Markus otti kullan, Piipon Samuli hopean ja Vikström pronssin.
Kisat olivat siis varsin kaksijakoiset omalta osaltani, lauantaina täydellinen onnistuminen ja kansainvälisestikin vertailtuna todella huipputulos. Sunnuntaina sitten nuoli vältteli kymppiä oikein urakalla ja mukaan sattui muutamia heikompiakin osumia, joten niin se on, että tässä kovassa seurassa sillä ei neljättä sijaa parempaa ansainnut.
Seuraavat kisat ovatkin sitten ensi viikonloppuna Äetsässä, jossa kisataan jousiammunnan kuninkuuslajissa eli FITA-kierroksella. Jos jotain kisaa olen kesän ajalta odottanut niin se on nimenomaan FITA, johon haastan kaikki itseään kunnioittavat jousiampujat mukaan, jotta saadaan pidettyä tämä ampujia kaikkein eniten haastava ja mielekäs kisamuoto osana kunnioitettavaa lajiamme.
Kuten varmaan aiemmista postauksista on selvinnyt, niin olen aavistuksen verran hurahtanut golffiin tämän kesän aikana ja kun kerran kisakentän vieressä on Iitin golf kenttä ja kisa alkoi sen verran myöhään, niin kävin aamulla pelaamassa ysin, jotta saa kropan käyntiin mukavasti. Voisi sanoa, että tämä oli äärimmäisen hyvä valmistautuminen, sillä kisan alkaessa tuntui, että hermotus toimii hienosti ja lihakset olivat mukavan lämpimät.
Alkukisa meni melkoisessa flow tilassa, sillä tikkasin ensimmäisestä 36 nuolesta tuloksen 342, jossa heikoin sarja oli 56 ja paras 59, hurjaa menoa siis. Toinen 36 nuolta oli myös todella hyvän tuntuista, mutta sillä kierroksella jäi vähän enemmän kympin rajoja auki tuloksen ollessa 334, joten kokonaistulokseksi kertyi 676. Tämä jäi vain 3 pistettä vajaa pari kuukautta sitten ampumastani SE:stä. Viimeisellä sarjalla vielä tuo oli mahdollisuus ylittää vaatimuksena 59 pistettä ja olin tässä vauhdissa vielä 3 nuolen jälkeen, mutta viimeisiä ei saanut riittävän keskelle. Mahtava fiilis joka tapauksessa ja lopputuloksena alkukisan voitto ja oma 3 paras tulokseni ikinä.
Sunnuntain pudotuskierroksilla saimme nauttia lämpimästä ilmasta niinikään, ilman kuitenkin liikkuessa aavistuksen enemmän siten että silloin tällöin joutui ottamaan ihan ennakkojakin. Pari ensimmäistä matsia voitin pistein 7-1 edeten mukavasti semi-finaaliin asti Nikkasen Markusta vastaan. Matsi oli äärimmäisen tiukka ja olin jo 0-4 sillassa, mutta buustasin oman ammuntani uudelle tasolle ja päädyttiin lopulta tasatilanteen 5-5 kautta shoot-offiin. Täytyy sanoa, että en ymmärrä, miten ihmismieli on niin typerä, että menin ampumaan nuolen, joka tuntui alusta alkaen sysi surkealta. Lopputuloksena seiska jolla hävisin matsin Markuksen kasille, tämä oli niitä kumpi ampuu vähemmän surkeasti kisoja, mutta lopputulos siis 5-6 ja osakseni jäi pronssiottelu.
Pronssiotteluun oli, jostain syystä joutunut alkukisan kakkonen Vikströmin Antti myös uusintanuolen kautta. Myös tämä matsi oli todella tasainen päättyen myös lopulta uusinta nuoleen. Tällä uusintanuolella otin suorituksen ihan rauhassa ja onnistuin siinä hyvin, mutta nuolen tippuessa harmillisesti ysille hieman kympin alapuolelle todellisuudeksi muodostui se, että sillä ei mitaleille noustu, sillä kaima pisti omansa kympille. Lopputuloksena siis neljäs sija alkukisan piikkipaikan jälkeen ja mitalit jaettiin siten, että Nikkasen Markus otti kullan, Piipon Samuli hopean ja Vikström pronssin.
Kisat olivat siis varsin kaksijakoiset omalta osaltani, lauantaina täydellinen onnistuminen ja kansainvälisestikin vertailtuna todella huipputulos. Sunnuntaina sitten nuoli vältteli kymppiä oikein urakalla ja mukaan sattui muutamia heikompiakin osumia, joten niin se on, että tässä kovassa seurassa sillä ei neljättä sijaa parempaa ansainnut.
Seuraavat kisat ovatkin sitten ensi viikonloppuna Äetsässä, jossa kisataan jousiammunnan kuninkuuslajissa eli FITA-kierroksella. Jos jotain kisaa olen kesän ajalta odottanut niin se on nimenomaan FITA, johon haastan kaikki itseään kunnioittavat jousiampujat mukaan, jotta saadaan pidettyä tämä ampujia kaikkein eniten haastava ja mielekäs kisamuoto osana kunnioitettavaa lajiamme.
RSS Feed
