Päätimme lähteä Pyylammen Teron kanssa suomen kisakauden päätyttyä Viroon ampumaan tuplakisa viikonlopun Järvakandin ja Türin kisoihin. Kisaviikonlopun lähestyessä into ja fiilis kasvoivat kohisten kisaa kohden, sillä luvassa oli noin 20 astetta lämpöä, ei sellaisesta osannut haaveillakaan ilmoittautuessa. Kun treenit olivat lisäksi sujuneet edellisen vkl maajoukkueleirillä ja viikon iltatreeneissä hyvin alkoi odotus hyvästä tulostason tekemisestä nousta mieliin.
LAUANTAI
Lauantainen Järvakandin 70m-kisa päästiin aloittamaan juuri sellaisessa unelmasäässä kuin olimme odottaneetkin. Jo ensimmäisella harkkasarjalla kroppa tuntui siltä, että tänään on kaikki mahdollista. Kisan lähtiessä käyntiin, avasin huikealla groupilla, joka antoi lopulta pienen tutkiskelun jälkeen vain 59p yhden nuolen jäädessä millin auki kympistä. Tämän jälkeen hetken mieli haki vähän vauhtia ja ammuin muutamia 55 sarjoja parantaen taas loppua kohden ja ensimmäinen puolikas antoi 337.
Toisella puolikkaalla mielessä pyöri jos jonkinlaista ja painetta tuloksen osalta oli enemmän, mutta sain pidettyä tekemisen puhtaana ja nakuttelin nuolet sarja toisensa jälkeen nättiin nippuun keskelle. Toiseksi viimeisellä ammutun 59 jälkeen ensimmäisen kerran alitajunta laaki, että nyt olisi 57 mahdollisuus sivuta SE-tulosta mutta päätin tavoitella mielessäni täyttä 60, joka antaisi 680. Jos jokin hetki oli kisassa vaikea niin 3 ja 4 nuoli puhallutti niin p*********i ja niiden jälkeen soimin itseäni, että nyt ei parane ryhtyä arkailemaan ja ammuin kaksi viimeistä hyvällä tahdilla kympille. Loppuviimein sain sen 57 sarjan, mutta olin onneksi muistanut väärin ja vanha Lipposen Jarin Atlantassa ammuttu SE olikin 676, joten rikoin tämän maagisen tuloksen pisteellä ja Suomen Ennätys kirjoitetaan nyt allekirjoittaneen nimellä pistein 677.
Kyllä osasi todellakin olla huikea kisa, en ole tuollaista flow fiilistä montaa kertaa aiemmin päässyt tuntemaan. Jousi tuntui äärettömän kevyeltä ja tekeminen yksinkertaiselta ja helpolta. Viime vkl ajatukset nopeutetusta ammunnasta ja kaikki erilaiset tasapaino harjoitukset, silmät kiinni ampumiset yms. auttoivat viikon aikana fokusoimaan oleelliseen ja lisäksi kun töiden vuoksi tuli kahden päivän tauko palautui lihaksisto juuri sopivan freesiksi kisaan kovan edelleisen viikon alta. Mutta kyllä voi mielessä käydä jos jonkinlaista ajatusta euforiasta kaikenlaiseen itsensä kampittamiseen ja taas edellisillan cicciolina dokumentista duuniprojekteihin. Tärkeintä oli kuitenkin se, että joka kerta vivalle mentäessä keskityin tyhjentämään ajatukset, ampuman selkeällä rytmillä ja keskittymään jälkipitoon. Loppuviimein huipputulosten ampuminen näyttää kuitenkin olevan helpompaa, niin fyysisesti kuin henkisestikin, sillä kisan jälkeen tuntui, että energiaa riittää vaikka koko kylälle ;)
SUNNUNTAI
Lauantai-ilta vietettiin vielä treeneissä kentällä, kun kerrankin oli lämmintä tähän aikaan vuodesta ja sunnuntaina aamulla lähdettiin Türiin ampumaan RoundRobin kisaa. Ilma oli vielä lauantaitakin lämpimämpi ja meitä oli 8 ampujaa 70m matkalle, kun kisoihin oli kokonaisuudessaan ottamassa osaa reilu 30, joista muuten valtaosa taljalla ampuvia junioreita.
Ammunta lähti käyntiin rennolla fiiliksellä ja koko ikisen päivän se tuntui taas hyvältä ja luotettavalta, mutta selvästikin yhtenä viikonloppuna on vain rajallinen määrä kymppejä käytössä, sillä jos lauantaina kaikki onnistui, niin sunnuntaina tikut kyllä kiersivät kymppiä. Ehkä ihan odotetusti muut matsit olivat muutamaa satunnaista pistemenetystä lukuunottamatta suhteellisen helppoja lukuunottamatta Teroa. Mentiinkin hyvin tasoissa aina 3-3 tilanteeseen ja siihen päälle reilut häviöt kahdella sarjalla, jossa viimeinen jäi kirvelemään, sillä otin takkiin pisteellä, kun kaksi nuolta jäi millin alle kympin viivasta. Tero siis vei ja voitti kaikki 7 ottelua minun tyytyessä 7 voittoon. Lopussa kuitenkin pääsin pokkaamaan pudotusten voiton, joka ammuttiin hauskalla tavalla normaali pudotuskaavion mukaisesti, mutta pelkästään shoot offeina eli jokainen ottelu ratkaistiin yhdellä nuolella.
YHTEENVETO
Huikean hieno viikonloppu ja motivaatiota jousiammuntaa kohtaan tuli taas ripakopallinen lisää. Näistä hetkistä sitä jokainen elää, elämyksiä itsensä ylittämistä, voimakkaita tunteita, tavoitteita ja niiden saavuttamista.
Kiitos kaikille koko uran ajalta, jotka olette olleet mukana tukemassa minua, sillä vaikka intohimoa ja paloa minulla jousiammuntaan on aina ollut valtava määrä nikn ilman teitä se ei olisi ollut mahdollista. Nämä tällaiset saavutukset rakentuvat niin monen eri osakokonaisuuden summasta ja niin monen ihmisen vaikutuksesta, että on vaikea lähteä nimeämään kaikkia ja siksi haluankin kiittää jokaista, joka minun kanssani on matkan varrella ollut miettimässä millä tavalla seuraavaa askelta otetaan, KIITOS! :)
Seuraavaksi olisikin sitten vuorossa kauden pääkisat MM:t Meksiko Cityssä 15-22.10.2017.