Pitkästä pitkästä aikaa osallistuin kansainväliseen hallikisaan kilpaillen kuluneena viikonloppuna Luxemburgissa Indoor World Series:n avaavassa GT Open kilpailussa. Tähän asti olen keskittänyt panostukset kesäkauteen, mutta uuden World Ranking järjestelmän muuttuessa myös hallikisoja lasketaan jatkossa mukaan pisteisiin. Osallistumispäätöstä vielä helpotti, kun saatiin sopivasti yhdistettyä tähän reissuun puolison kanssa kisat sekä pitkä kaupunki viikonloppuloma.
Ihan ensimmäiseksi Luxemburgista täytyy sanoa, että kunhan sinne pääsee niin se on todella helppo kaupunki liikkua ja olla. Kaikki julkinen liikenne on ilmaista ja reitit on hyvät, busseja tuntuu kulkevan tiuhaan ja niillä pääsee melkein kaikkialle. Kisapaikka sijaitsee Strassenissa ja bussilta hallille kävelee noin 10 min. Ainut pieni miinus on, että suoria lentoja sinne ei ole, mutta pompulla Amsterdamin kautta pääsi melko kätevästi. Toinen vaihtoehto on sitten lentää johonkin suurempaan lähikaupunkiin ja saapua junalla.
Varsinainen kilpailupaikka herätti myös melkoista ihailua erityisesti treenimahdollisuuksien näkökulmasta. Strassenin jousiammuntaseuralla on oma noin 100m x 30m halli, jossa leveys suunnassa järkättiin nämä kisat, mutta pituussuunnassa pääsee treenaamaan pitkiä matkoja. Yläkerrassa oli vielä täyspainoinen ravintola, joten faciliteetit oli kyllä kunnossa. Jos nyt jostain voisi sanoa niin ehkä halli voisi olla pari metriä leveämpi niin viivan takana kisan aikana olisi vielä mukavampi olla.
Sitten kilpailuun, joka oli niin sanotusti perussuoritus, ei hyvä, mutta ei huonokaan. Alkukisa lähti käyntiin todella hyvin ja ensimmäinen 15 nuolta sujuikin kokolailla odotusten mukaisesti. Johonkin puoleen väliin tuli kuitenkin sellainen hetki kun jouduin purkamaan viimeisen nuolen vähän liian pitkän suorituksen vuoksi ja kun nykyään on vain 90s käytössä niin sekuntteja ei ollut kovinkaan paljon jäljellä. Sain kuitenkin ripeällä suorituksella vikan nuolen kymppiin ajan puitteissa. Tästä kuitenkin jäi vähän sellainen turha tärinä loppukisaan päälle ja missasin heti seuraavalla sarjalla kaikki kolme nuolta ysille. Loppuun tuli kuitenkin mukavasti bingoja ja ensimmäisestä puolikkaasta 291 pistettä jolla olin jossain 14 sijan kupeessa, kun kaikkiaan kisassa oli mukana 84 ampujaa.
Toisen puolikkaan alku oli karmaiseva kun ammuin 2 ja 3 sarjalla molemmilla 27p. Tuon jälkeen loppu oli taas aikalailla normaalia kympin puhkomista yhtä heikompaa sarjaa lukuunottamatta ja pisteitä kertyi tästä lopulta 287. Yhteistulos 578 ei ollut aivan sitä tasoa, mitä olin itselleni tavoitteeksi laittanut, mutta ei se nyt toki huonokaan ollut. Tuolla tuloksella oli täällä sijalla 18. Alkukisan kärki meni kovaa kun Chirault ampui 596.
Ensimmäinen pudotuskierros ammuttiin heti alkukisan perään ja siihen vastaan tuli alkukisassa pisteen paremmin ampunut Ranskan Anthony Barbier. Voisi sanoa, että kisa oli tiukka, vaikka turpiin tulikin suoraan 0-6. Kahdella ensimmäisellä kierroksella missasin yhden nuolen juuri kympistä auki ja kaveri taas nakutti näihin täydet 30. Vikalla kierroksella sitten harmillisesti kaikki nuolet jäi ysille ja tuomaroinnin jälkeen vastustaja sai yhden sisään eli vikasta tappio 27-28 ja suora voitto hänelle. Sijoitukseksi tuli siis jaettu 17 ja minut tiputtanut ranskalainen eteni lopulta sijalle 4. World rankingin osalta sain tästä kisasta 4 pistettä ja parantelin hieman asemia sillä saralla.
Ammuin testimielessä tässä kisassa paksuilla pötköillä eli RX7 nuolilla, jotka olin viritellyt uuteen Wiawiksen 27" ATF-X- runkoon sopivaksi. Muutama viikko sitten kirjasin niillä divarissa tuloksen 590, mutta sen jälkeen koitin vielä löytää parempaa viritystä, kun en ollut ihan tyytyväinen nuolen lentoon. Tuo virityssessio olikin sitten oma lukunsa joka päättyi lopulta alkuperäiseen viritykseen, mutta tulipa testattua. Nyt kuitenkin tässä kisassa nuo paksut nuolet oli ensimmäistä kertaa tosi testissä ja sanotaanko, että jätti kyllä nyt miettimistä. En voi sanoa, että ammunta oli parasta minua koko kisan, mutta toisaalta ei tullut sellaista tunnettakaan, että nuo rajanmurskaajat olisi hirvittävästi auttaneet tässä. Parhaimmillaan paksut kepit antaa kyllä selkeän edun, mutta kun ne on sitten aika kriittisiä siitä, että on oikeasti parhaimmillaan suoritusten suhteen. Seuraaviin kisoihin täytyy nyt puntaroida, että millä putkilla niissä ammun. Tosin eipä tuolla kisakalenterissa juuri näytä olevan kisojakaan, joihin osallistua, joten varmaan sitten ensi vuonna jatketaan testailuja.
Loppuun vielä muutama sana Luxemburgista, sillä reissuun kuului olennaisena osana tällä kerralla turimointi. Itse kaupunkihan on täynnä historiaa, linnoituksia, kirkkoja ja maailman viimeinen suurherttuan palatsi, mutta kaikki tiiviisti rakennettuna, joten kaikki oli tavoitettavissa kävellen tai sitten hyödyntäen ilmaista julkisen liikenteen verkostoa. Meillä kävi sellainen hyvä tuuri, että joulumarkkinat avautuivat juuri tänä viikonloppuna ja se mitä olen saksassa käynyt vastaavilla niin olivat kyllä ihan verrattavissa näihin. Joten tietenkin käytiin nauttimassa Glühweiniä, nauttimassa fritattuja perunakakkuja ja paistamassa tai kuten allekirjoittaneelle kävi niin polttamassa vaahtokarkkeja. Ravintolamaailmasta tuli tutuksi perinteiset Luxemburgilaiset ruoat, kuten possun potkat ja savustetut niskat, verimakkarat, peruna dumplingsit ja hapankaali ja voin kertoa, että ruokaa oli aina vähintäänkin riittävästi. Lisäksi tehtiin päiväretki juna/bussiyhteydellä noin 35 km päässä sijaitsevaan Luxemburgin kuuluisimpaan restauroituun jo vuodelta 400 alkaen rakentuneeseen Viandenin linnaan. Voin kyllä kovasti suositella tätäkin aktiviteettia, kierros oli audio guide avusteisesti omatoiminen ja nähtävää oli paljon mielenkiintoisella tavalla kuvattuna. Lisäksi Viandenin pikku kylä oli erittäin tunnelmallinen paikka päättää vierailu illalliseen. Jos siis joku suunnittelee tulevina vuosina Luxemburgissa kisaan osallistumiseen, niin kyllä siihen kylkeen 1-2pv kannattaa varata aikaa turimointiinkin, jos historia kiinnostaa.
Nyt on tullut muutama viikko keskityttyä treenissä pelkkään 18m, joten eiköhän se ole aika taas monipuolistaa treenejä pitkällä matkalla ja samalla jatkaa testailua millä setillä seuraavat 18m kisat ammutaan
Ihan ensimmäiseksi Luxemburgista täytyy sanoa, että kunhan sinne pääsee niin se on todella helppo kaupunki liikkua ja olla. Kaikki julkinen liikenne on ilmaista ja reitit on hyvät, busseja tuntuu kulkevan tiuhaan ja niillä pääsee melkein kaikkialle. Kisapaikka sijaitsee Strassenissa ja bussilta hallille kävelee noin 10 min. Ainut pieni miinus on, että suoria lentoja sinne ei ole, mutta pompulla Amsterdamin kautta pääsi melko kätevästi. Toinen vaihtoehto on sitten lentää johonkin suurempaan lähikaupunkiin ja saapua junalla.
Varsinainen kilpailupaikka herätti myös melkoista ihailua erityisesti treenimahdollisuuksien näkökulmasta. Strassenin jousiammuntaseuralla on oma noin 100m x 30m halli, jossa leveys suunnassa järkättiin nämä kisat, mutta pituussuunnassa pääsee treenaamaan pitkiä matkoja. Yläkerrassa oli vielä täyspainoinen ravintola, joten faciliteetit oli kyllä kunnossa. Jos nyt jostain voisi sanoa niin ehkä halli voisi olla pari metriä leveämpi niin viivan takana kisan aikana olisi vielä mukavampi olla.
Sitten kilpailuun, joka oli niin sanotusti perussuoritus, ei hyvä, mutta ei huonokaan. Alkukisa lähti käyntiin todella hyvin ja ensimmäinen 15 nuolta sujuikin kokolailla odotusten mukaisesti. Johonkin puoleen väliin tuli kuitenkin sellainen hetki kun jouduin purkamaan viimeisen nuolen vähän liian pitkän suorituksen vuoksi ja kun nykyään on vain 90s käytössä niin sekuntteja ei ollut kovinkaan paljon jäljellä. Sain kuitenkin ripeällä suorituksella vikan nuolen kymppiin ajan puitteissa. Tästä kuitenkin jäi vähän sellainen turha tärinä loppukisaan päälle ja missasin heti seuraavalla sarjalla kaikki kolme nuolta ysille. Loppuun tuli kuitenkin mukavasti bingoja ja ensimmäisestä puolikkaasta 291 pistettä jolla olin jossain 14 sijan kupeessa, kun kaikkiaan kisassa oli mukana 84 ampujaa.
Toisen puolikkaan alku oli karmaiseva kun ammuin 2 ja 3 sarjalla molemmilla 27p. Tuon jälkeen loppu oli taas aikalailla normaalia kympin puhkomista yhtä heikompaa sarjaa lukuunottamatta ja pisteitä kertyi tästä lopulta 287. Yhteistulos 578 ei ollut aivan sitä tasoa, mitä olin itselleni tavoitteeksi laittanut, mutta ei se nyt toki huonokaan ollut. Tuolla tuloksella oli täällä sijalla 18. Alkukisan kärki meni kovaa kun Chirault ampui 596.
Ensimmäinen pudotuskierros ammuttiin heti alkukisan perään ja siihen vastaan tuli alkukisassa pisteen paremmin ampunut Ranskan Anthony Barbier. Voisi sanoa, että kisa oli tiukka, vaikka turpiin tulikin suoraan 0-6. Kahdella ensimmäisellä kierroksella missasin yhden nuolen juuri kympistä auki ja kaveri taas nakutti näihin täydet 30. Vikalla kierroksella sitten harmillisesti kaikki nuolet jäi ysille ja tuomaroinnin jälkeen vastustaja sai yhden sisään eli vikasta tappio 27-28 ja suora voitto hänelle. Sijoitukseksi tuli siis jaettu 17 ja minut tiputtanut ranskalainen eteni lopulta sijalle 4. World rankingin osalta sain tästä kisasta 4 pistettä ja parantelin hieman asemia sillä saralla.
Ammuin testimielessä tässä kisassa paksuilla pötköillä eli RX7 nuolilla, jotka olin viritellyt uuteen Wiawiksen 27" ATF-X- runkoon sopivaksi. Muutama viikko sitten kirjasin niillä divarissa tuloksen 590, mutta sen jälkeen koitin vielä löytää parempaa viritystä, kun en ollut ihan tyytyväinen nuolen lentoon. Tuo virityssessio olikin sitten oma lukunsa joka päättyi lopulta alkuperäiseen viritykseen, mutta tulipa testattua. Nyt kuitenkin tässä kisassa nuo paksut nuolet oli ensimmäistä kertaa tosi testissä ja sanotaanko, että jätti kyllä nyt miettimistä. En voi sanoa, että ammunta oli parasta minua koko kisan, mutta toisaalta ei tullut sellaista tunnettakaan, että nuo rajanmurskaajat olisi hirvittävästi auttaneet tässä. Parhaimmillaan paksut kepit antaa kyllä selkeän edun, mutta kun ne on sitten aika kriittisiä siitä, että on oikeasti parhaimmillaan suoritusten suhteen. Seuraaviin kisoihin täytyy nyt puntaroida, että millä putkilla niissä ammun. Tosin eipä tuolla kisakalenterissa juuri näytä olevan kisojakaan, joihin osallistua, joten varmaan sitten ensi vuonna jatketaan testailuja.
Loppuun vielä muutama sana Luxemburgista, sillä reissuun kuului olennaisena osana tällä kerralla turimointi. Itse kaupunkihan on täynnä historiaa, linnoituksia, kirkkoja ja maailman viimeinen suurherttuan palatsi, mutta kaikki tiiviisti rakennettuna, joten kaikki oli tavoitettavissa kävellen tai sitten hyödyntäen ilmaista julkisen liikenteen verkostoa. Meillä kävi sellainen hyvä tuuri, että joulumarkkinat avautuivat juuri tänä viikonloppuna ja se mitä olen saksassa käynyt vastaavilla niin olivat kyllä ihan verrattavissa näihin. Joten tietenkin käytiin nauttimassa Glühweiniä, nauttimassa fritattuja perunakakkuja ja paistamassa tai kuten allekirjoittaneelle kävi niin polttamassa vaahtokarkkeja. Ravintolamaailmasta tuli tutuksi perinteiset Luxemburgilaiset ruoat, kuten possun potkat ja savustetut niskat, verimakkarat, peruna dumplingsit ja hapankaali ja voin kertoa, että ruokaa oli aina vähintäänkin riittävästi. Lisäksi tehtiin päiväretki juna/bussiyhteydellä noin 35 km päässä sijaitsevaan Luxemburgin kuuluisimpaan restauroituun jo vuodelta 400 alkaen rakentuneeseen Viandenin linnaan. Voin kyllä kovasti suositella tätäkin aktiviteettia, kierros oli audio guide avusteisesti omatoiminen ja nähtävää oli paljon mielenkiintoisella tavalla kuvattuna. Lisäksi Viandenin pikku kylä oli erittäin tunnelmallinen paikka päättää vierailu illalliseen. Jos siis joku suunnittelee tulevina vuosina Luxemburgissa kisaan osallistumiseen, niin kyllä siihen kylkeen 1-2pv kannattaa varata aikaa turimointiinkin, jos historia kiinnostaa.
Nyt on tullut muutama viikko keskityttyä treenissä pelkkään 18m, joten eiköhän se ole aika taas monipuolistaa treenejä pitkällä matkalla ja samalla jatkaa testailua millä setillä seuraavat 18m kisat ammutaan
RSS Feed
