Sääennuste näytti koko viikon vaihdellen rankkasateesta tihkusateeseen kisapäivälle ja vielä edellisenä iltanakin Kokkolaa kohti ajellen luvassa oli alle 10 asteessa vesisateessa ampumista aamuyhdeksästä puoleen päivään asti. Niin vain kävi kuin monta kertaa aiemminkin, että ennuste oli pessimistisempi kuin lopputulos ja vaikka vielä hotellilla aamupalaa nauttiessa vettä tuli taivaan täydeltä niin jousta kentällä kasaillessa se oli jo muuttunut kevyeksi tihkuksi. Harkkanuolia kun pääsi taulua kohti pistelemään ei enää ollut sateesta juuri tietoa ja lopulta edes sormilppä ei päässyt kastumaan. Kun aamu oli vielä tyyni ja puolipilvinen niin hieman alhaisesta lämpötilasta huolimatta päivä oli mitä mainion nuolten keskelle tikkaamiseen.
Kyseessä oli siis tupla 70m kilpailu ja mulle ja Vikströmin Antille tämä sopi kalenteriin vallan mainiosti viimeistely treenikisaksi ennen viikon päästä alkavia MM-kisoja ja taisi se paikalliseen ykköstykin Nikkasen Markuksen suunnitelmiinkin ensi vuoden EM-karsintojen osalta olla aika optimaalinen kisa. Olin päättänyt jo ennakkoon, että tässä kisassa testaan molemmat kisajouseni eli uuden Meta-DX:n MXT-10 lavoilla ja alkukauden arvokisoissa käyttämäni Radical Pron MXT lavoilla ja teen päätöksen MM:n kisajousesta tämän päivän perusteella. Aloitin kisan Meta DX:llä ja sainkin ihan mielettömän hyvän alun sarjoilla 58, 54 ja 59. Tämän jälkeen sitten alkoikin tuskailu ja tähtäimen ruuvaaminen, kun tuulettomassa säässä ammuin vuoroin vasemmalle ja vuoroin oikealle hyviä nippuja, niiden jäädessä viisi kertaa perätysten vaivaiseen 53 pisteeseen. Kovassa kunnossa oleva Vikströmin Antti paineli tässä kohtaa ohi niin että perävalot vilkkui ja vaikka sainkin kisan loppuun muutaman hyvän sarjan niin tulokseni jäi 656 (330+326), kun kaima pisti 10 pistettä paremmin tulokseen 666. Jänniteltiin porukalla Antin vikaa sarjaa, että siirtyykö kolmas suomalainen mies 670 ampujien kunniakkaaseen joukkoon itseni ja Lipposen Jarin lisäksi, sillä mahdollisuudet siihen tässä kohtaa vielä oli, mutta harmillisesti tämä jäi vielä odottamaan seuraavia koitoksia.
Achilleksen hienon vieraanvaraisuuden johdosta ravitsin itseni tauolla herkullisilla grillimakkaroilla ja ryhdyin kasailemaan toista pyssyä uudelle alkavalle kisarupeamalle ja sainkin mukavasti merkit kohdilleen parilla lämmittelykierroksella. Pääsin taas aloittamaan reilulla +330 vauhdilla, mutta loppupuolella hiukan jarruttelin parilla sarjalla niin, että 330 tulokseen pääseminen vaati 57 sarjan tempaisua ja teimpä sen taas tavalla, joka jäi tämän blogin kansikuvan arvoisesti mieliin, kun ammuin 5 kymppiä ja alasaiseskan. Tämä kuva kyllä kuvaa mainiosti päivän epistolaa, tikut oli pääosin kympillä, mutta jarrutukset tuli noista liian lukuisista punaisen osumista. Toisella puolikkaalla ammuin omasta mielestäni päivän parasta ammuntaa sujuvalla rytmillä ja todella hienoilla nipuilla lukuunottamatta toiseksi viimeistä sarjaa joka jäi vain 51 pisteeseen ja kirjasin tästä lopulta tuloksen 329 eli kokonaistulokseksi kertyi 659 (330+329). Tälläkin tuli takkiin samaa vahvaa tekemistä jatkaneelle Vikströmille, joka kirjasi omat tuloksensa pisteisiin 667 ja voitti kisan lopulta 18 pisteen erolla kokonaistuloksen ollessa 1333, kun minulle pisteitä kertyi 1315 ja kolmannelle korokkeelle nousi Kokkolan oma poika Nikkasen Markus.
Pisteitä en saanut kerättyä vallitsevaan ilmaan nähden lähellekään niin paljon kuin odotusarvoni oli, kyllä tuo oikeasti olisi ollut sellainen +1330 keli, kuten kaima sen osoittikin. Vähän oli samaa haastetta kuin viikko sitten FITA-SM-kisoissa, että kymppi on pullollaan nuolia, mutta muut tikut on sitten kaukana sieltä ja ne ovat kuitenkin niitä ratkaisevia osumia pisteiden näkökulmasta. Vaikka pisteitä ei kertynyt maksimaalisesti niin fiilis kisasta jäi ehdottomasti positiiviseksi, sain paljon hyviä suorituksia aikaiseksi ja vahvan käsityksen myös siitä miten ne kauemmas osuneet nuolet painetaan keltaiselle MM-kisoissa. Lisäksi sain tehtyä päätöksen MM-kisojen jousivalinnasta ja osallistumisoikeuden sinne saa Radical Pro runko MXT lavoilla, sillä niput oli pääsääntöisesti tiukempia ja jousi käyttäytyi koko kisan ajan loogisesti, joka loi vahvan uskon tekemiseen. Hyvänä varajousena MetaDX lähtee mukaan turvaamaan erikoistilanteita ja virityksen tarkasteluun palataan tämän osalta sitten hallikaudella.
Nyt siis ensi viikolle vielä muutamat ammuntatreenit, vähän kehonhuoltoa luottohierojani Artun hoteissa ja tietenkin vielä hiukan golffiakin niin sitten on kroppa ja mieli täydessä tikissä MM-kisoihin lähtöön USA:n Yanktoniin, jossa ainoa jännitettävä asia lienee matkustuksen sujuvuus, mutta dokementteja on siihenkin prosessiin nyt sen verran paljon, että eiköhän se tuokin mene putkeen.