Heti näin alkuun toteamus, että onnistumisista tulee nauttia sillä ne ovat tulos kovasta hyvin tehdystä työstä ja epäonnistumisista taas vastaavasti tulee oppia, sillä ne ovat paras opettajasi ja tänään pääsin nauttimaan siitä opista ;)
\n
\nTosiaankin toisinaan sitä osuu tai sitten sitä ei osu ja nämä tämän viikonlopun Luolanuolet kisa Jyväskylässä oli tätä jälkimmäistä kategoriaa. Niin sanotusti ei jäänyt jälkipolville kerrottavaa, mutta kerrotaan nyt jotain kuitenkin.
\n
\nAloitetaan kisan ylivoimaisesti parhaasta hetkestä, joka ajoittui nuolille 88-90, kun ammuin kisan ensimmäisen bingon. Pakko sanoa, että jos joskus on bingosta ollut hekumoissaan niin tästä todella tunsin varsin euforista oloa, kun se vihdoin viimein tapahtui, varsinainen "miracle" :)
\n
\nEnsimmäiset 3 x30 nuolen sarjat olivat varsinaista tervanjuontia ja osumakuvio olisi ollut varsin kelvollinen 90m ammuttaessa, mutta kun matkana oli 18m, niin hurraa huutoja ei juuri herunut. Mukaan mahtui 16 punaisen osumaa ja tosiaan bingotili aukesi vasta ihan lopussa, joka olikin sitten päivän pelastajana varsin kelvollista. Jousiampuja yleensä tuntee olevan juuri niin hyvä kuin viimeinen sarja tai tulos niin loppu jätti kuitenkin jonkinlaisen positiivisen vireen kunhan pyyhkii lähimuistin tyhjäksi. Totaalina siis tulokset 282+277=559 ja 279+290=569 eli kokonaisuudessaan 1128, jolla irtosi 3 sija.
\n
\nMitään yhtä syytä öäivän haasteisiin ei varmastikaan löydy, vaan ne johtuivat monen asian summasta. Viimeiset viikot on tullut treenattua suhteellisen kovaa sekä ammuntaa, että fysiikkaa ja kun siihen lisää turhan vähälle jäänyt lepo, vähän duuni stressiä, aamun pirun aikainen herääminen ja 3h ajomatka sekä hävettävän huonosti tehty psyykkinen valmistautuminen kisaan oli tulos tänään tämä. Koko päivän tuntui, että kroppa ei lähde toimimaan ja hermotus ei toiminut ollenkaan, joka näkyi omaan normitekemiseeni verrattuna todella säpsyisinä suorituksina. Tein vielä sen virheen, että lähdin testailemaan erilaisia asioita tekniikassa ja se harvoin parantaa suoritusta ainakaan minulla.
\n
\nVaikka alkuun yrittikin tulla melko raskas ketutus päälle niin tämä oli kuitenkin varsin hyvä kisa katsoa, että miten pää kestää lähteä ratkaisemaan ongelmia. Loppuviimein sain käännettyä harmituksen ratkaisukeskeiseksi ja onnistuin ampumaan viimeisen neljänneksen jo ihan normitasolleni, joten siitä olen kyllä tyytyväinen. Aina hommat ei mene kuten suunnittelee ja sitten täytyy vain kääriä hihat ja ryhtyä hommiin. Nyt ainakin tiedän mitä jatkossa en tee ja mitä teen valmistautumisen suhteen.
\n
\nSeuraavat kisat onkin sitten parin viikon päästä Äetsässä, joten nyt fiksua treeniä siihen asti.
\n
\nTosiaankin toisinaan sitä osuu tai sitten sitä ei osu ja nämä tämän viikonlopun Luolanuolet kisa Jyväskylässä oli tätä jälkimmäistä kategoriaa. Niin sanotusti ei jäänyt jälkipolville kerrottavaa, mutta kerrotaan nyt jotain kuitenkin.
\n
\nAloitetaan kisan ylivoimaisesti parhaasta hetkestä, joka ajoittui nuolille 88-90, kun ammuin kisan ensimmäisen bingon. Pakko sanoa, että jos joskus on bingosta ollut hekumoissaan niin tästä todella tunsin varsin euforista oloa, kun se vihdoin viimein tapahtui, varsinainen "miracle" :)
\n
\nEnsimmäiset 3 x30 nuolen sarjat olivat varsinaista tervanjuontia ja osumakuvio olisi ollut varsin kelvollinen 90m ammuttaessa, mutta kun matkana oli 18m, niin hurraa huutoja ei juuri herunut. Mukaan mahtui 16 punaisen osumaa ja tosiaan bingotili aukesi vasta ihan lopussa, joka olikin sitten päivän pelastajana varsin kelvollista. Jousiampuja yleensä tuntee olevan juuri niin hyvä kuin viimeinen sarja tai tulos niin loppu jätti kuitenkin jonkinlaisen positiivisen vireen kunhan pyyhkii lähimuistin tyhjäksi. Totaalina siis tulokset 282+277=559 ja 279+290=569 eli kokonaisuudessaan 1128, jolla irtosi 3 sija.
\n
\nMitään yhtä syytä öäivän haasteisiin ei varmastikaan löydy, vaan ne johtuivat monen asian summasta. Viimeiset viikot on tullut treenattua suhteellisen kovaa sekä ammuntaa, että fysiikkaa ja kun siihen lisää turhan vähälle jäänyt lepo, vähän duuni stressiä, aamun pirun aikainen herääminen ja 3h ajomatka sekä hävettävän huonosti tehty psyykkinen valmistautuminen kisaan oli tulos tänään tämä. Koko päivän tuntui, että kroppa ei lähde toimimaan ja hermotus ei toiminut ollenkaan, joka näkyi omaan normitekemiseeni verrattuna todella säpsyisinä suorituksina. Tein vielä sen virheen, että lähdin testailemaan erilaisia asioita tekniikassa ja se harvoin parantaa suoritusta ainakaan minulla.
\n
\nVaikka alkuun yrittikin tulla melko raskas ketutus päälle niin tämä oli kuitenkin varsin hyvä kisa katsoa, että miten pää kestää lähteä ratkaisemaan ongelmia. Loppuviimein sain käännettyä harmituksen ratkaisukeskeiseksi ja onnistuin ampumaan viimeisen neljänneksen jo ihan normitasolleni, joten siitä olen kyllä tyytyväinen. Aina hommat ei mene kuten suunnittelee ja sitten täytyy vain kääriä hihat ja ryhtyä hommiin. Nyt ainakin tiedän mitä jatkossa en tee ja mitä teen valmistautumisen suhteen.
\n
\nSeuraavat kisat onkin sitten parin viikon päästä Äetsässä, joten nyt fiksua treeniä siihen asti.
RSS Feed