Se on jännä juttu millainen mielentila on silloin kun se kuuluisa flow tila sattuu päälle. Tänään tuntui suurimman osan kisasta siltä, että keltainen on niin iso, että siitä ei voi ampua ohi ja suurimmalta osalta näin siinä kävikin. Aamun harjoitusnuolilla oli jo melko vahva fiilis tekemiseen ja kun kisa lähti käyntiin nippu tiivistyi vielä entisestään. Ensimmäinen 36 nuolta meni ohi hujauksessa ja kun kirjailtiin tämän kierroksen lopputulosta niin olin melkoisen yllättynyt, kun pisteet näyttivät tulosta 342. Tämä oli oma 36 nuolen ennätykseni, sillä aiempi oli 2017 ammutussa Suomen ennätyksessä toinen puolikas, jonka ammuin pisteisiin 340. Ensimmäinen ajatus tuon tuloksen jälkeen oli, että tänään ammutaan uusi Suomen ennätys, mutta korjasin ajatusta samantien, että tänään ammutaan yli 680 pistettä. Toinen puolikas lähti sujumaan yhtälailla mallikkaasti ja kierros eteni viimeiseen sarjaan, jossa tiesin, että tuohon maagiseen 680 tulokseen vaaditaan 56 pistettä, joka oli tämän kisan normaalitulostasoa. Nuolet lähtivät napsumaan keskelle pienen jännityksen keskellä, mutta kolmas tai neljäs nuoli jäi sormiin antaen osumaksi 7. Ymmärsin samantien, että nyt tuo tavoite muuttui mahdottomaksi ja pistin loput tikut keskelle viimeisen ollessa varmastikin X10 ja tulin viivalta pois erittäin turhautuneena ja pettyneenä, joka on todella mielenkiintoinen reaktio, sillä ymmärsin kyllä ampuneeni samalla SE:n. Siinä taisi kisakavereilla olla ihmeteltävää, kun hetken aikaa meni tuohon turhautumisen purkamiseen, kun tuo raja jäi rikkomatta. Taululle mentäessä sitten selvisi, että raja jäi auki yhdellä pisteellä tuloksen ollessa 337 ja yhteensä 679, joka ylitti aiemman voimassa olleen SE:ni kahdella pisteellä.
Lyhyen ruokatauon jälkeen jatkoimme kisaa ja lähdin mielestäni erittäin fokusoituneena ja valmiina tuohon toiseen kisaan, mutta sain huomata ensimmäisen kolmen kierroksen aikana, että ei se kympin ampuminen aina niin helppoa ole ja tuntuikin siltä kuin koko kymppi olisi kadonnut taulusta. Puolessa välissä minulla oli kasassa 157 pistettä ja olin reilun kymmenen pistettä jäljessä edellisiä kierroksia. Tässä kohdassa ymmärsin hakea ajatusmallia viime aikoina paljon harrastamastani golfista, jossa olen huomannut, että paras tulos tulee aina kun menee pallon taakse, arvioi mitä tulee tehdä ja astuu sen jälkeen pallolle vahvalla itseluottamuksella tekemään sen mitä on päättänyt. Otin tämän ajatuksen ohjenuorakseni jousiammuntaan sovitettuna ja ammuin loput kolme kierrosta taas alun tahtia ampuen 169 pisteen edestä ja kirjasin tulokseksi 326, huikea nousu siis. Pienen tauon jälkeen aloittaessamme viimeistä 36 nuolen settiä, lähdin toteuttamaan tätä samaa ajatusta ja sain ampua ehkä yhden tasapainoisimmista tuloksistani nuolten ollessa todella tiukassa nipussa kierros toisensa jälkeen. Kuin kirsikkana kakun päällä laskin ennen viimeistä sarjaa, että 340 pisteen puolikkaaseen vaaditaan 58 pisteen sarja. Lähdin ampumaan vahvalla itseluottamuksella täyttä 60 pistettä ja kun viimeinen nuoli tipahti keskelle niin olin varma, että onnistuin tässä, tarkistus kaukoputkesta kuitenkin täsmensi tuloksen 59 pisteeseen, joka oli jokatapauksessa kisan paras 6 nuolen tulokseni ja pisteitä kertyi 341 eli uudelleen paremmin kuin aiempi ennätykseni ja kokonaistulokseksi tuli siis yhteen 667 pistettä joka menee kärkikastiin omista tuloksistani sekin. Huikeaa tuossa oli todistaa itselleen, että nuo monesti niin vaikeat viimeiset sarjat ovat käännettävissä oikella ajatusmallilla kisan kohokohdiksi ja sitä tämä todellisesti oli päättää kisa parhaaseensa.
Koska kyseessä oli tuplakisa niin pisteet ynnättiin yhteen ja kokonaistuloksekseni kertyi 1346, joka oli niin ikään ennätykseni ja oikeutti isolla erolla kilpailun voittoon. Toiseksi sijoittui Antero Sistonen, joka ampui erityisen hienosti toisen 72 nuolta ja kolmas oli Taru Kuoppa, joka hakee kovia kisoja naisten luokan sijasta yleisestä luokasta kotimaan kisoissa.
Tämä viikonloppu on ollut mentaalisesti melkoisen menestyksekäs setti, sillä eilisessä kisassa Äetsässä ammunta oli jo suorituksen ja pääkopan tasolta hyvää, vaikka osumat eivät olleetkaan ihan toivotun hyviä. Tälle päivälle kumuloitui sitten monta hyvää asiaa, joista ehkä tunnistettuja on perjantaina alkanut loma, joten työmoodin ehti saada katkaistuksi ja siihen päälle eilinen vähän kuin harkkakisa ja kevyt päivä alle ja kun ilta meni vain palautuessa hyvän ruoan ja pitkien venyttelyjen parissa höystettynä hyvillä yöunilla oli tänään kisaviivalla levännyt, hyväntuulinen ja fokusoitunut kaveri. Vielä kun oikeasti ne taivaankappaleetkkn oli varmasti oikeassa asennossa, niin kyllä tällaista vain tapahtuu ja kun se tapahtuu niin se tuntuu käsittämättömän helpolta, hyvät nuolet on keskellä ja huonotkin suoritukset joita aina kuitenkin tulee ovat hyvin lähellä, tänään pääosin jopa ysillä nekin.
Yhtenä asiana ehkä on vielä pakko nostaa tuo aiemmin mainitsemani golf. Nyt kun korona sotki kaikki kisasuunnitelmat ja käytönnössä vesitti ulkomaan kisareissut tältä vuodelta ja vielä vei myös oman työnikin etätoimistolla eli kotona olemiseen vapautui aikaa ja mahdollisuus tehdä jotain muutakin kuin duunia, jouskaritreeniä ja reissaamista. Viime kesänä uudelleen alkanut golfin peluuni onkin paisunut nyt uusiin sfääreihin tämän kevään aikana ja en näe siinä tällä hetkellä mitään muuta kuin hyviä puolia, sillä se on tuonut hyvää liikuntaa ja fysiikan kehittymistä sekä mentaalisia apuja kisakentälle. Toki pitää olla järki kädessä treenivolyymien säätämisen suhteen sillä nämä molemmat lajit ovat melko aikaa vieviä, mutta tällä hetkellä tuntuu siltä, että tämä kombo toimii, joten jatketaan samaan malliin kohti kautta 2021 ja olympiakarsintoja joihin valmistautuminen on hyvässä vauhdissa ja onhan tuossa SE:ssäkin vielä varaa parantaa :)
Myös media on kirjoittanyt myös edesottamuksistani, joihin linkit tästä alta:
Aamulehti
https://www.aamulehti.fi/a/86a1aad1-84e0-4e0c-a7bf-cca9262997e5
Ilkka-Pohjalainen
https://ilkkapohjalainen.fi/uutiset/urheilu/tekoniemi-tahtasi-uuden-se-tuloksen-1.6013590