Maasto-SM-kilpailut ammuttiin tänä vuonna kotiseudullani Teuvalla Parran loistavissa maastoissa. Omalta osaltani kisat menivät loistavasti kun pääsin pokkaamaan keskimmäisellä korokkeella kultaa sekä henkilökohtaisesta kisasta että Tampereen joukkueellamme ja vielä tuloskin oli haasteelliseen kulmia täynnä olevaan maastoon verrattuna käsittääkseni ihan hyvää kansainvälistä tasoa.
Kisat ammuttiin tänä vuonna kaksipäiväisenä rupeamana mallilla 24 + 24 rastia eli arvioitavat rastit lauantaina ja annetut matkat sunnuntaina. Valmistautuminen kisoihin oli tauluampujalle ehkä perinteinen eli matkamerkit tasaisella ja etäisyyksien arviointitreeniä parin viikon ajalla ennen kisoja, mutta kulmia nyt ei tietenkään tullut käytyä harjoittelemassa, joka kuitenkin olisi se juttu tässä kisamuodossa. Oman haasteensa ammuntaan toi nykyinen ammuntatekniikkani, jossa kallistan jousta oikealle jonkin verran ja siitähän ei ole siis mitään haittaa 70m, kunhan kallistus vain on sama aina. Maastossa se kuitenkin tarkoittaa sitä, että kun matkat muuttuu joka rastille, niin täytyy osata myös muuttaa sivusuuntaa tähtäimessä etäisyyden muuttumisen lisäksi. Onneksi treenasin tätä myös suhteellisen paljon ja lähdin siltä osin luottavaisena kisaan tietäen sivusuunnan nollamerkin, josta lähdetään tekemään muutoksia.
Arvioitavien matkojen päivä oli jälkikäteen ajateltuna varsin onnistunut, sillä tulokseksi kertyi 353p, joka on ylivoimaisesti paras 24 nuolen tulokseni. Sekaan sitten kyllä mahtui kaikenlaista sekoilua, kun katsoin parilla rastilla väärin taulukoon ja sitä myöden arvioin matkan reilusti pieleen, näistä vielä toinen oli sellainen rasti jonka olin aiemmin nähnyt että se on pikkkutaulu, mutta jostain syystä en sitä muistanut ja järki pisti sen isoksi. No yksi pummi ja toisesta taulusta 2p oli kyllä ansaittua omasta toheloinnista. Lisäksi Parran vuoren perinteikäs rotkoon ampumisrasti teki taas samat kepposet kuin aiemminkin eli arvioin kulmavähennyksen täysin päin metsää ja aloitin 1p osumalla. Muutenkin pitkiltä matkoilta ja suuremmista kulmista ne ongelmat koituivat mutta taas vastaavasti paikkasin kyllä tulosta huomattavan paljon ampumataidolla, sillä lähes poikkeuksetta pystyin ampumaan seuraavat nuolet keskelle ja kun lyhyemmiltä rasteilta tikkasin 16-18p väliin niin sitä kautta tulostaso nousi erittäin kovaksi ja lähdin seuraavaan päivään 13p karkumatkalla Pyylammen Terosta.
Annettujen matkojen päivä olikin sitten ainakin ensimmäisen puolikkaan osalta täysin edellisen päivän vastakohta. Jostain syystä tähtäimen sivusuuntani ei pitänytkään enää yhtään paikkaansa ja ammuin melkein puoleen väliin asti nuolia raakasti vasemmalle ja alas, joka rokotti pistesaldoa niin pahasti että olin alle kolmensadan vauhdissa pisteissä 145. Onneksi aloin kuitenkin hakemaan korjausliikettä ja loppujen lopuksi siirtämällä koko tähtäinasetustani kolme kierrosta vasemmalle ja alkaessani arvioimaan kulmamuutoksia pienemmiksi kuin alussa, niin sain hinailtua tikkuja keskemmälle. Kun toisella puolikkaalla oli enemmän lyhyitä rasteja joissa asetukseni selvästi toimi paremmin, onnistuin loppujen lopuksi taikomaan tästä tuloksen 177 eli yhteensä 322p, joka antoi kokonaistulokseksi 675p ja voiton 13p erolla Ekholmin Pyryyn ja 14p erolla Pyylammen Teroon. Siihen nähden, että olin varmaan puolessa välissä päivää tippunut toiseksi tai kolmanneksi, niin täytyy kyllä olla todella tyytyväinen loppupäivän venymiseen.
Kisoista tuli siis henkilökohtainen SM-kulta, joka oli itselleni kolmas laatuaan maastokisoista ja lisäksi ammuimme TJA:n joukkueella Anders Sjöqvistin ja Markus Penttilän kanssa joukkuekultaa, joten ei kai sitä enempää voi toivoa. Lisäksi tulokseni olisi rikkonut maasto-EM kisojen A-rajan ja sinnekin olisi paikka lohjennut, mutta olen päättänyt loppukauden päätavoitteekseni Yanktoniin Taulu-MM-kisat ja kun kaikkeen ei rahat ja lomat riitä ja priorisointia joutuu harrastamaan, niin ensikosketus maastoarvokisoihin jää vielä ainakin tänä vuonna tekemättä.
Seuraavia kisoja joihin treenit kohdistetaan ovatkin sitten Iitti Open ja Äetsän FITA-kisa sekä tietenkin Taulu-SM kisat, jotka ammutaan elokuun alussa Torniossa.
Kisat ammuttiin tänä vuonna kaksipäiväisenä rupeamana mallilla 24 + 24 rastia eli arvioitavat rastit lauantaina ja annetut matkat sunnuntaina. Valmistautuminen kisoihin oli tauluampujalle ehkä perinteinen eli matkamerkit tasaisella ja etäisyyksien arviointitreeniä parin viikon ajalla ennen kisoja, mutta kulmia nyt ei tietenkään tullut käytyä harjoittelemassa, joka kuitenkin olisi se juttu tässä kisamuodossa. Oman haasteensa ammuntaan toi nykyinen ammuntatekniikkani, jossa kallistan jousta oikealle jonkin verran ja siitähän ei ole siis mitään haittaa 70m, kunhan kallistus vain on sama aina. Maastossa se kuitenkin tarkoittaa sitä, että kun matkat muuttuu joka rastille, niin täytyy osata myös muuttaa sivusuuntaa tähtäimessä etäisyyden muuttumisen lisäksi. Onneksi treenasin tätä myös suhteellisen paljon ja lähdin siltä osin luottavaisena kisaan tietäen sivusuunnan nollamerkin, josta lähdetään tekemään muutoksia.
Arvioitavien matkojen päivä oli jälkikäteen ajateltuna varsin onnistunut, sillä tulokseksi kertyi 353p, joka on ylivoimaisesti paras 24 nuolen tulokseni. Sekaan sitten kyllä mahtui kaikenlaista sekoilua, kun katsoin parilla rastilla väärin taulukoon ja sitä myöden arvioin matkan reilusti pieleen, näistä vielä toinen oli sellainen rasti jonka olin aiemmin nähnyt että se on pikkkutaulu, mutta jostain syystä en sitä muistanut ja järki pisti sen isoksi. No yksi pummi ja toisesta taulusta 2p oli kyllä ansaittua omasta toheloinnista. Lisäksi Parran vuoren perinteikäs rotkoon ampumisrasti teki taas samat kepposet kuin aiemminkin eli arvioin kulmavähennyksen täysin päin metsää ja aloitin 1p osumalla. Muutenkin pitkiltä matkoilta ja suuremmista kulmista ne ongelmat koituivat mutta taas vastaavasti paikkasin kyllä tulosta huomattavan paljon ampumataidolla, sillä lähes poikkeuksetta pystyin ampumaan seuraavat nuolet keskelle ja kun lyhyemmiltä rasteilta tikkasin 16-18p väliin niin sitä kautta tulostaso nousi erittäin kovaksi ja lähdin seuraavaan päivään 13p karkumatkalla Pyylammen Terosta.
Annettujen matkojen päivä olikin sitten ainakin ensimmäisen puolikkaan osalta täysin edellisen päivän vastakohta. Jostain syystä tähtäimen sivusuuntani ei pitänytkään enää yhtään paikkaansa ja ammuin melkein puoleen väliin asti nuolia raakasti vasemmalle ja alas, joka rokotti pistesaldoa niin pahasti että olin alle kolmensadan vauhdissa pisteissä 145. Onneksi aloin kuitenkin hakemaan korjausliikettä ja loppujen lopuksi siirtämällä koko tähtäinasetustani kolme kierrosta vasemmalle ja alkaessani arvioimaan kulmamuutoksia pienemmiksi kuin alussa, niin sain hinailtua tikkuja keskemmälle. Kun toisella puolikkaalla oli enemmän lyhyitä rasteja joissa asetukseni selvästi toimi paremmin, onnistuin loppujen lopuksi taikomaan tästä tuloksen 177 eli yhteensä 322p, joka antoi kokonaistulokseksi 675p ja voiton 13p erolla Ekholmin Pyryyn ja 14p erolla Pyylammen Teroon. Siihen nähden, että olin varmaan puolessa välissä päivää tippunut toiseksi tai kolmanneksi, niin täytyy kyllä olla todella tyytyväinen loppupäivän venymiseen.
Kisoista tuli siis henkilökohtainen SM-kulta, joka oli itselleni kolmas laatuaan maastokisoista ja lisäksi ammuimme TJA:n joukkueella Anders Sjöqvistin ja Markus Penttilän kanssa joukkuekultaa, joten ei kai sitä enempää voi toivoa. Lisäksi tulokseni olisi rikkonut maasto-EM kisojen A-rajan ja sinnekin olisi paikka lohjennut, mutta olen päättänyt loppukauden päätavoitteekseni Yanktoniin Taulu-MM-kisat ja kun kaikkeen ei rahat ja lomat riitä ja priorisointia joutuu harrastamaan, niin ensikosketus maastoarvokisoihin jää vielä ainakin tänä vuonna tekemättä.
Seuraavia kisoja joihin treenit kohdistetaan ovatkin sitten Iitti Open ja Äetsän FITA-kisa sekä tietenkin Taulu-SM kisat, jotka ammutaan elokuun alussa Torniossa.
RSS Feed
