Kesän odotetuin kotimaan kisa takanapäin, eli kokkolan venetsialaiset ja odotettu torifinaali! Päivä oli todella hieno, ilmat suosivat, järjestelyt onnistuivat hienosti ja oma ammuntakin sujui mukavasti.
Alkukisassa ammuin ensimmäisen puolikkaan mukavasti 331 ja olin kisan kärjessä selkeämlä erolla toiselle puolikkaalle lähdettäessä. Toisen kierroksen alussa ammunta takkusi jonkin aikaa ja Kokkilan Henri ja Virtasen Aki saivat kurottua eron umpeen ja loppu puolisko ammuttiinkin sitten muutaman pisteen erolla. Pidin kuitenkin kärkipaikkani ja voitin alkukisan lopulta psteen erolla Tornion Kokkilaan tuloksella 651, joka on kesän kolmaneksi paras tulokseni.
Pudotuksissa hoidin ensimmäisen matsin suoraan 6-0 ja sain semifinaaliin vastaani kisakentille paluun tehneen 90m suomenennätysmiehen Oulun Petteri Alahuhdan. Etenin tästä matsista kahdella voitolla ja parikla tasurilla pistein 6-2 kultaotteluun.
Kultaottelu ammuttiin Kokkolan kauppatorilla Venetsialaisten eli mökkikauden päättäjäisjuhlan yhtenä ohjelmanumerona. Kisa alkoi heti mikko Alatalon kansanlaulatuksen jälkeen ja ottelut, jotka torille oli viety olivat yleisen taljan finaali ja yleisen luokan kulta ja pronssiottelu. Meidän ottelu ammuttiin viimeisenä ja pääsin valmistautumaan kisaan mukavasti muiden matsien aikana. Fiilis matsiin lähtöön oli todella mahtava, sillä väkeä katsomossa oli useampi sata ja paikka todella hieno ja juhlava. Fiilis matsin ampumisessa oli verrattavissa SM-kisojen finaalin sillä vastassa oli Virtasen Aki, jonka kanssa ollaan koko kesä kisattu aikalailla tasapäisesti. Yleisön edessä ampuminen oli todella hienoa ja olen kyllä osottanut ja toivonut tällaisia tilanteita. Tuntui siltä, että varsinaisesti se ei kuitenkaan vaikuttanut lisäjännityksenä, sillä ammuin hyvää ammuntaa pääosin koko finaalin. Ensimmäinen setti vedettiin akin kanssa tasoihin, mutta kaksi seuraavaa hävisin, kun osumat alkoivat vetämään vasemmalle. Neljännellä setillä otin akia kiinni parilla pisteellä, mutta olin pakkovoiton edessä vielä viidennelle kierrokselle, jonka hävisin pisteellä ja lopullinen sijoitus siis hopeakoroke pistein 3-7.
Ehdottomasti kesän hienoin kotimainen kisa, josta jäi todella hieno kokemus muistojen arkistoon! Kiitokset Kokkolan Achillekselle, joka vei ennakkoluulottomasti jousiammunnan finaalit kansankeskuuteen keskelle kaupunkia ja onnistui siinä loistavasti! Ampujan näkökulmasta tämä on juuri sitä, mitä haluaa ja parasta mahdollista valmistautumista kansainvälisiin turnajaisiin! Toivottavasti Kokkolassa ammutaan ensi vuonna samoissa merkeissä torilla ja toivottavasti muutkin seurat saavat kipinän viedä jousiammuntaa muuallakin yleisön keskuuteen!
Alkukisassa ammuin ensimmäisen puolikkaan mukavasti 331 ja olin kisan kärjessä selkeämlä erolla toiselle puolikkaalle lähdettäessä. Toisen kierroksen alussa ammunta takkusi jonkin aikaa ja Kokkilan Henri ja Virtasen Aki saivat kurottua eron umpeen ja loppu puolisko ammuttiinkin sitten muutaman pisteen erolla. Pidin kuitenkin kärkipaikkani ja voitin alkukisan lopulta psteen erolla Tornion Kokkilaan tuloksella 651, joka on kesän kolmaneksi paras tulokseni.
Pudotuksissa hoidin ensimmäisen matsin suoraan 6-0 ja sain semifinaaliin vastaani kisakentille paluun tehneen 90m suomenennätysmiehen Oulun Petteri Alahuhdan. Etenin tästä matsista kahdella voitolla ja parikla tasurilla pistein 6-2 kultaotteluun.
Kultaottelu ammuttiin Kokkolan kauppatorilla Venetsialaisten eli mökkikauden päättäjäisjuhlan yhtenä ohjelmanumerona. Kisa alkoi heti mikko Alatalon kansanlaulatuksen jälkeen ja ottelut, jotka torille oli viety olivat yleisen taljan finaali ja yleisen luokan kulta ja pronssiottelu. Meidän ottelu ammuttiin viimeisenä ja pääsin valmistautumaan kisaan mukavasti muiden matsien aikana. Fiilis matsiin lähtöön oli todella mahtava, sillä väkeä katsomossa oli useampi sata ja paikka todella hieno ja juhlava. Fiilis matsin ampumisessa oli verrattavissa SM-kisojen finaalin sillä vastassa oli Virtasen Aki, jonka kanssa ollaan koko kesä kisattu aikalailla tasapäisesti. Yleisön edessä ampuminen oli todella hienoa ja olen kyllä osottanut ja toivonut tällaisia tilanteita. Tuntui siltä, että varsinaisesti se ei kuitenkaan vaikuttanut lisäjännityksenä, sillä ammuin hyvää ammuntaa pääosin koko finaalin. Ensimmäinen setti vedettiin akin kanssa tasoihin, mutta kaksi seuraavaa hävisin, kun osumat alkoivat vetämään vasemmalle. Neljännellä setillä otin akia kiinni parilla pisteellä, mutta olin pakkovoiton edessä vielä viidennelle kierrokselle, jonka hävisin pisteellä ja lopullinen sijoitus siis hopeakoroke pistein 3-7.
Ehdottomasti kesän hienoin kotimainen kisa, josta jäi todella hieno kokemus muistojen arkistoon! Kiitokset Kokkolan Achillekselle, joka vei ennakkoluulottomasti jousiammunnan finaalit kansankeskuuteen keskelle kaupunkia ja onnistui siinä loistavasti! Ampujan näkökulmasta tämä on juuri sitä, mitä haluaa ja parasta mahdollista valmistautumista kansainvälisiin turnajaisiin! Toivottavasti Kokkolassa ammutaan ensi vuonna samoissa merkeissä torilla ja toivottavasti muutkin seurat saavat kipinän viedä jousiammuntaa muuallakin yleisön keskuuteen!
RSS Feed
